Asianajaja rikosprosessissa epäillyn ja syytetyn oikeuksien turvaajana

Olipa sitten rikoksen uhri tai epäillyn asemassa oleva, rikosprosessi voi näyttäytyä vaikeaselkoisena. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse jäädä prosessissa yksin ja tuntea läpikotaisin omia oikeuksia turvaavaa lainsäädäntöä. Oikeusturvan takaamisen keskeinen keino onkin riippumattoman ja itse valitun lainoppineen avustajan käyttö. Asianajaja toimii tukenasi, tuo äänesi kuuluviin ja huolehtii oikeuksiesi toteutumisesta prosessin eri vaiheissa.

Rikosepäily

Mikäli epäilet rikoksen tapahtuneen, ensimmäinen vaihe on saattaa se esitutkintaviranomaisen tietoon. Jo tässä vaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä asianajajaan ja arvioida yhdessä ammattilaisen kanssa onko tutkintapyynnön laatiminen aiheellista ja mitä selvitystä sen tueksi olisi hankittava. Joskus tarpeellista voi olla vaatia kiireellisiä koti- tai laite-etsintöjä, jotta epäilty ei hävittäisi asiaan liittyvää todisteaineistoa. Asianajaja arvioi myös mahdollisia rikosnimikkeitä sekä huomioi syyteoikeuden vanhenemisen, jota voidaan tietyn kriteerein saada pidennettyä. Tutkintapyynnön kohde saa tiedon itseensä kohdistuneesta epäilystä viimeistään, kun esitutkintaviranomainen kutsuu tämän kuulusteluihin.

Esitutkinta

Esitutkinnan tullessa vireille esitutkintaviranomainen arvioi, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Mikäli syytä epäillä -kynnys täyttyy, esitutkintaviranomainen aloittaa tutkintatoimenpiteensä.  Esitutkinnassa suoritetaan kuulusteluja ja hankitaan todistelua mahdollisesti jopa pakkokeinoja käyttäen. Tässä vaiheessa asianajajan käyttö on tärkeää erityisesti epäilylle. Kuulusteltavalle ilmoitetaan ennen kuulustelun alkua missä asemassa häntä kuullaan, mikäli kyse on epäillyn asemassa olevan kuulemisesta, on hänen oltava tietoinen etenkin itsekriminointisuojastaan. Asianajaja pitää asiakkaansa osalta huolta esitutkintatoimenpiteiden asianmukaisuudesta, huolehtii vähimmän haitan periaatteen- ja tiedonsaantioikeuksien toteutumisesta ja esimerkiksi siitä, että kuulustelukertomus kirjataan oikein. Lisäksi asianajajalla on oikeus pyytää lisätutkintatoimenpiteiden suorittamista, mikäli kyetään osoittamaan, että toimenpiteet saattavat vaikuttaa asiaan ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia. Mikäli epäilty on ollut vapautensa menettäneenä, huolehtii asianajaja myös siihen liittyvistä oikeusturvakysymyksistä. Lisäksi asianajaja huolehtii loppulausunnon laatimisesta ja toimittamisesta. Joissain tilanteissa, etenkin talousrikosasioissa asianajaja osaa arvioida myös mahdollisen syyteneuvottelumenettelyn mahdollisuuden.

Syyteneuvottelu

Syyteneuvottelulla tarkoitetaan erityisesti prosessiekonomisiin säästöihin ja resurssien tarkoituksenmukaisempaan kohdentamiseen tähtäävää prosessin erityislajia, jossa rikoksesta syytetyn rangaistus tuomitaan tunnustuksen vuoksi alennetulta asteikolta eli rangaistusasteikon alarajaksi asetetaan teosta säädetyn rangaistuslajin minimi ja ylärajaksi 2/3 teosta säädetyn rangaistuksen enimmäismäärästä tai toimenpiteistä luovutaan jopa kokonaan. Erityisten syiden vallitessa vankeuden sijasta voidaan myös määrätä vain sakkoja. Menettelyn edellytyksenä on, että epäilty tunnustaa teon vapaaehtoisesti ja tosiasioita vastaavasti sekä suostuu menettelyyn. Myös vaatimuksia esittäneen asianomistajan suostumus tarvitaan, sillä suostumuksella asianomistaja menettää toissijaisen syyteoikeutensa. Prosessiekonomisen tavoitteensa vuoksi kevennetyssä menettelyssä tunnustukselle annetaan lähtökohtaisesti sitä suurempi painoarvo, mitä aikaisemmassa vaiheessa esitutkintaa se annetaan ja siten mitä enemmän rikosprosessiketjun resursseja tunnustuksen ansiosta säästetään esimerkiksi todistelun tarpeen vähentymisenä. Asianajajan käyttö on tarpeellista tutkinnanjohtajan ja syyttäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotta kaikilla osapuolilla on mahdollisuus arvioida asiaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Asianajaja varmistaa asianosaisten oikeuksien toteutumisen ja huolehtii esimerkiksi hyödyntämiskiellon toteutumisesta, mikäli tuomioesitystä ei tehdä tai asia jää myöhemmin sillensä.

Syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely

Jos syyttäjä katsoo harkintansa jälkeen, että asiassa on todennäköisiä syitä epäillä rikoksen tapahtuneen, hän lähtökohtaisesti nostaa syytteen. Jos todennäköisiä syitä taas ei ole, asiassa tehdään syyttämättäjättämispäätös. Mikäli syyte nostetaan, syyttäjä laatii haastehakemuksen ja toimittaa sen käräjäoikeudelle, joka huolehtii haasteen tiedoksiantoon. Kun syytetty saa haasteen tiedoksi, alkaa kulua vastausaika, jonka puitteissa haasteeseen tulisi vastata kirjallisesti.

Tuomioistuinkäsittelyssä asia käydään suullisesti läpi ja rikosepäilyn puolesta ja vastaan puhuva todistelu sekä mahdollinen asianomistajan korvausvaatimus käsitellään, minkä jälkeen asiassa jäädän odottamaan ratkaisua. Mikäli rikokseen syyllistymisestä ei jää varteenotettavaa epäilyä, tuomioistuin lukee rikoksen vastaajan syyksi ja tuomitsee rangaistuksen. Jos kuitenkin varteenotettava epäily jää, tuomio on vapauttava.

Syyteneuvottelumenettely taas johtaa eräänlaiseen kevennettyyn tuomioistuinkäsittelyyn eli tunnustamisoikeudenkäyntiin, missä oikeuden puheenjohtaja vielä arvioi tunnustuksen oikeellisuutta ja määrää rangaistuksen lievennetyltä rangaistusasteikolta. Asianomistaja voi myös esittää tunnustamisoikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksensa.

Asianajajaan on tärkeää ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun epäilee rikoksen tapahtuneen tai epäily itseä kohtaan ilmenee. Asiakkaan ja asianajajan väliset keskustelut ovat luottamuksellisia, joten tapahtumista voidaan keskustella aina vapaasti. Täytyy kuitenkin muistaa, että asianajaja ei saa valehdella oikeudessa, mutta on aina asiakkaan puolella, tehtävänään saada vakuutettua tuomioistuin ratkaisemaan asia asiakkaan edun- ja oikeudenmukaisesti.

Ole rohkeasti yhteydessä asianajajiimme rikosepäilyn ilmetessä.

Lue lisää talousrikosasioihin liittyvistä palveluistamme.

Lue lisää riidanratkaisuun liittyvistä palveluistamme.