Miksi tekoäly ei korvaa asianajajaa – ei nyt eikä tulevaisuudessa?

Miksi tekoäly ei korvaa asianajajaa – ei nyt eikä tulevaisuudessa?

Tekoälyn kehitys on viime vuosina ollut nopeaa ja vaikuttavaa. Tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnassa ovat kiistattomat – tämä koskee myös asianajopalveluita. Tekoäly pystyy analysoimaan suuria tietomääriä, tuottamaan tekstiä nopeasti ja jopa ennustamaan lopputulemia tietyissä rajatuissa tilanteissa. Myös oikeudellisella alalla tekoäly on otettu käyttöön eri tavoin: asiakirjojen laadinnan osittainen automatisointi, oikeuskäytännön haku erilaisiin teemoihin liittyen ja due diligence -prosessien tehostaminen ovat esimerkkejä siitä, kuinka teknologia voi helpottaa ja nopeuttaa juristien työtä. Useat yhtiöt hyödyntävätkin jo nyt generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:tä tai Copilotia, toiminnassaan esimerkiksi sopimusten luonnostelun tai riskien analysoinnin tukena.

Mutta voiko tekoäly korvata asianajajan roolin liiketoiminnan juridisena neuvonantajana? Lyhyt vastaus on ei. Vaikka tekoälystä on tullut erinomainen työkalu, sen kyky ymmärtää monimutkaisia asiayhteyksiä, arvioida riskejä ja kantaa vastuuta on edelleen hyvin rajallinen. Tässä artikkelissa avaamme keskeisiä syitä siihen, miksi ihmisen asiantuntemus, harkintakyky ja vuorovaikutustaidot säilyvät korvaamattomina oikeudellisessa työssä – tekoälyn kehityksestä huolimatta.

Tekoäly oikeudellisena työkaluna – ei itsenäisenä neuvonantajana

Tekoäly kykenee tuottamaan nopeasti juridiselta vaikuttavaa tekstiä, se kykenee analysoimaan suuria tietomassoja ja löytämään relevanttia tietoa lainsäädännöstä varmasti nopeammin kuin ihminen. Tekoäly on erinomainen työkalu esimerkiksi sopimusluonnosten valmistelussa, yritysjärjestelyihin liittyvissä due diligence -tarkastuksissa ja lakeihin liittyvien taustaselvitysten laadinnassa. Useat asianajotoimistot hyödyntävätkin tekoälyä jo tehokkaasti näissä tehtävissä.

Mutta yksi niistä syistä, miksi tekoäly ei voi korvata juristin roolia, on tekoälyn rajallisuus: tekoäly ei osaa tulkita tilannetta sen täydessä kontekstissa, koska sillä ei ole ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista, organisaation strategiasta tai henkilösuhteista osana liiketoimintaa. Tekoäly ei myöskään pysty itsenäisesti arvioimaan, mikä vaihtoehto on asiakkaan kannalta paras – tai mikä riski kannattaa ottaa missäkin tilanteessa.

Tekoäly on kuin laskin: se kertoo oikean tuloksen, kun tiedetään, mitä halutaan laskea. Mutta se ei kerro, mitä pitäisi laskea – tai miksi.

Yritysjuridiikka on harvoin mustavalkoista

Yritysjuridiikassa harva tilanne on yksiselitteinen. Monissa tilanteissa laki tarjoaa raamit, mutta ei yksiselitteistä vastausta. Lakeihin sisältyy reilusti poikkeuksia, jotka tulevat sovellettavaksi tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tulkinta, harkinta ja soveltaminen tiettyyn tapaukseen vaativat kokemusta, ymmärrystä ja kokonaisuuden hahmottamista.

Sama juridinen kysymys voi johtaa eri johtopäätökseen riippuen yhtiön toimialasta, liiketoimintamallista, sopimusosapuolista tai yhtiön tulevaisuuden tavoitteista. Ratkaisu, joka toimii yhdelle yhtiölle, voi olla täysin sopimaton toiselle.

Tekoäly voi tunnistaa relevantin lainkohdan – mutta se ei osaa arvioida, miten sitä pitäisi soveltaa käytännössä juuri tiettyyn tilanteeseen, liiketoimintaympäristöön ja riskiprofiiliin. Tällainen arviointi vaatii aina inhimillistä asiantuntijuutta.

Asianajaja on vastuullinen neuvonantaja – tekoäly ei kanna vastuuta

Yksi asianajajan työn keskeisimmistä eroista tekoälyyn nähden on vastuu. Asianajaja antaa neuvoja omalla nimellään ja kantaa niistä ammatillisen ja oikeudellisen vastuun. Tämä vastuu ei ole pelkästään muodollinen, vaan se ohjaa toimintaa ja lisää neuvojen painoarvoa. Suomen Asianajajat sääntelee ja valvoo asianajajia riippumattomana julkisoikeudellisena toimijana, varmistaen ammatillisen toiminnan ja eettisten ohjeiden noudattamisen sekä kansalaisten luottamuksen ylläpitämisen asianajopalveluihin.

Luonnollisesti tämä valvonta ei ylety tekoälyn tuottamiin juridisiin neuvoihin. Tekoälyllä ei ole oikeussubjektin asemaa – se ei voi kantaa vastuuta, eikä se ole sidottu samoihin eettisiin ja ammatillisiin velvoitteisiin kuin asianajaja. Kun yhtiö tekee päätöksiä juridisen neuvon perusteella, sen täytyy voida luottaa sille annetun oikeudellisen neuvon luotettavuuteen.

Yksi tärkeä asianajajien vastuullisuutta ja luotettavuutta lisäävä tekijä on asianajajia sitova tiukka vaitiolovelvollisuus. Tekoälyn käyttöön puolestaan liittyy edelleen avoimia kysymyksiä tietoturvasta, tietosuojasta ja yksityisyydensuojasta sekä siitä, miten tekoälytyökaluihin syötettyä tietoa käytetään, kerätään tai tallennetaan tekoälypalveluntarjoajien toimesta. Luottamus syntyy ihmisten välillä – ei algoritmin ja käyttäjän välille.

Tekoälyn koulutus perustuu menneisyyteen – asianajaja katsoo tulevaisuuteen

Tekoälyjärjestelmät perustuvat olemassa olevaan dataan ja menneisiin ratkaisuihin. Tekoälyjärjestelmät eivät kykene arvioimaan uusia, ennennäkemättömiä tilanteita luovasti tai kehittämään uusia oikeudellisia argumentteja tällaisiin tilanteisiin. Asianajajan työ ei ole vain tiedon toistamista, vaan myös uuden luomista: strategian ja ratkaisumallien laatimista ja ennakoivaa ajattelua, jossa huomioidaan myös ennakoivasti mahdollisten muiden osapuolten tulevia liikkeitä. Asianajotoimistomme suhtautuu myönteisesti teknologian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin alallamme, mutta uskomme vakaasti siihen, että oikeudellinen asiantuntemus, inhimillinen harkinta ja eettinen vastuu säilyvät tulevaisuudessakin ihmisillä – ei koneilla.

Liiketoiminnan ja juridiikan yhteensovittaminen vaatii kokemusta ja näkemystä

Hyvä asianajaja ei vain siteeraa asiakkaalleen, mitä laki sanoo. Asianajaja auttaa asiakastaan tekemään liiketoiminnallisesti järkeviä päätöksiä juridiset lähtökohdat huomioon ottaen. Tämä tarkoittaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, ennakoida mahdollisia riskejä ja arvioida vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin. Asianajaja voi esimerkiksi suositella asiakkaalleen, milloin sopimusneuvotteluissa kannattaa joustaa tietyistä ehdoista ja milloin taas pitää tiukempaa linjaa; asianajaja voi suositella milloin riita kannattaa ratkaista sovinnolla ja milloin viedä oikeudenkäyntiin tai välitysmenettelyyn; asianajaja ohjeistaa miten uuden lainsäädännön vaatimukset tulisi käytännössä harmonisoida yhtiön toimintaan ilman, että sen liiketoiminta kärsii.

Tällaiset kysymykset eivät ole puhtaasti juridisia vaan sisältävät myös strategisia elementtejä, jotka edellyttävät yhtiön liiketoiminnan ja taustojen syvempää tuntemista. Strategisia päätöksiä ei voi automatisoida ja ulkoistaa tekoälyn hoidettavaksi. Tekoäly voi kertoa yhtiölle, mitä laki sanoo, mutta asianajaja kertoo, mitä se tarkoittaa juuri tietyn yhtiön tapauksessa. Tekoäly voi avustaa asianajajan työssä ja helpottaa tietyissä työvaiheissa, mutta tekoäly ei korvaa asianajajan työtä. Voidaankin todeta, että tekoäly yhdistettynä asianajajan strategiseen, analyyttiseen ja soveltavaan ajattelumalliin muodostaa tehokkaan työparin, mutta tekoäly ei itsessään kykene täydelliseen oikeudelliseen neuvonantoon vaan vaatii aina rinnalleen ihmisen, joka huolehtii oikeudellisen tiedon tapauskohtaisesta analyysista ja soveltamisesta.

Tulevaisuuden asianajopalvelut rakennetaan varmasti enenevässä määrin ihmisen ja teknologian yhteistyölle. Asianajotoimistot, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä tehokkaasti rutiininomaisissa tehtävissä, voivat keskittyä entistä enemmän lisäarvoa tuottavaan työhön: vaativiin oikeudellisiin kysymyksiin, riskienhallintaan, sopimusstrategiaan, riitojen ehkäisyyn ja liiketoiminnan tukemiseen. Tekoäly toimii parhaimmillaan asiantuntijan työparina, nopeuttamassa ja tarkentamassa taustatyötä. Lopullinen tilannekohtainen arviointi, päätöksenteko ja vastuunotto jää kuitenkin aina ihmiselle – ja hyvä niin. Teknologian tuoma kehitys ei ole kilpailu ihmisen ja tekoälyn välillä. Kyse on siitä, miten asiantuntija osaa käyttää teknologiaa viisaasti – asiakkaansa parhaaksi.

Yhteenveto: Neuvonantajan arvo ei ole tiedossa, vaan ymmärryksessä

Tekoäly tuo mukanaan valtavasti mahdollisuuksia ja tehokkuutta myös juridiikan kentälle. Se nopeuttaa työtä, lisää tarkkuutta ja vapauttaa asiantuntijan aikaa tärkeämpiin tehtäviin. Asia, jota tekoäly ei kuitenkaan ymmärrä on yhtiösi liiketoiminta kokonaisuutena, sen tavoitteet ja yhtiön toimintaympäristö ylipäätään. Tekoäly ei osaa tulkita ristiriitaisia intressejä, tehdä eettisiä valintoja tai suositella yhtiöllesi tietyssä oikeudellisessa tilanteessa strategisesti oikeaa ratkaisua.

Yritysjuridiikassa menestyminen ei ole kiinni vain tiedosta, vaan kyvystä soveltaa sitä oikein. Siksi asianajaja on ja pysyy yhtiön johdon luotettavana neuvonantajana – myös tulevaisuudessa.

NORDIA Law tarjoaa laaja-alaisesti palveluita yhtiöoikeuden alalta, katso täältä lisätietoa palveluistamme ja juristeistamme.