Immateriaalioikeudet teknologiayrityksen kilpailuetuna
Teknologiateollisuudessa yritysten menestys perustuu yhä harvemmin fyysiseen omaisuuteen ja yhä useammin aineettomiin varoihin. Investoinnit aineettomaan omaisuuteen ovat viimeisten 15 vuoden aikana kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin investoinnit fyysiseen omaisuuteen. Siinä missä perinteiset teollisuudenalat kilpailevat tuotantokapasiteetilla ja raaka-aineilla, teknologiayritykset kilpailevat osaamisella, innovaatioilla sekä tunnistettavilla tuotteilla ja palveluilla.
Tässä toimintaympäristössä immateriaalioikeudet (IP) eivät ole pelkästään oikeudellinen suojakeino, vaan keskeinen osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Ne vaikuttavat yrityksen kilpailuasemaan, arvonmääritykseen ja oikeudellisten riskien hallintaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan immateriaalioikeuksien strategista merkitystä teknologiayritykselle kolmen toisiinsa kytkeytyvän teeman kautta: oikeusjärjestelmän kehitys, rahoitukselliset ulottuvuudet ja käytännön riskienhallinta.
Immateriaalioikeudet osana yrityksen aineetonta omaisuutta
Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen edellyttää ymmärrystä eri suojamuotojen käyttötarkoituksista ja oikeudellisesta luonteesta. Patentit suojaavat teknisiä keksintöjä, tekijänoikeudet ohjelmistoja ja muita teoksia, tavaramerkit erottamiskykyisiä tunnuksia ja liikesalaisuudet yrityksen luottamuksellista tietoa.
Asianmukaisesti suojatut immateriaalioikeudet voivat rajoittaa kilpailijoiden markkinoillepääsyä, pidentää innovaatioiden kaupallista elinkaarta sekä mahdollistaa lisensointiin perustuvan liiketoiminnan. Selkeä ja johdonmukainen IP-portfolio vahvistaa myös yrityksen asemaa neuvotteluissa sijoittajien, rahoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Oikeusjärjestelmän kehitys ja sen vaikutus yritysten päätöksentekoon
Euroopan immateriaalioikeusjärjestelmä on viime vuosina uudistunut merkittävästi. Kesällä 2023 tuli voimaan uusi yhtenäispatenttijärjestelmä, joka mahdollistaa myönnetylle eurooppapatentille pyynnöstä yhtenäisen patenttisuojan yhtenäispatenttijärjestelmään osallistuvissa EU-jäsenvaltioissa. Samalla aloitti toimintansa yhdistetty patenttituomioistuin, joka käsittelee yhtenäispatentteihin ja eurooppapatentteihin liittyviä riita-asioita.
Ensimmäisen toimintavuotensa aikana tuomioistuimeen jätettiin yli 445 tapausta, ja tapausmäärä kasvoi noin 85 prosenttia. Lokakuuhun 2024 mennessä käsiteltävänä oli 206 patentinloukkausta koskevaa asiaa ja 50 patentin kumoamista koskevaa vaatimusta. Suomen paikallisjaosto aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 2023, ja se on osaltaan vaikuttanut Suomessa voimassa olevien patenttien määrän nopeaan kasvuun. Helmikuussa 2025 Suomessa oli voimassa jo yli 100 000 patenttia.
Myös tavaramerkkien osalta toiminta EU:ssa on vilkasta. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tilastojen mukaan vuonna 2024 käsiteltiin 18 070 väitettä EU-tavaramerkkihakemuksiin liittyen. Noin 60 prosenttia asioista ratkaistiin ilman virallista päätöstä, mikä viittaa tavaramerkin haltijoiden pyrkimykseen ratkaista kiistat sovinnollisesti. Lisäksi tammi–marraskuussa 2024 EU-tavaramerkkihakemuksia jätettiin yhteensä 165 884 kappaletta.
Järjestelmien kehitys on monin tavoin helpottanut immateriaalioikeuksien suojaamista ja hallinnointia. Samalla se on kuitenkin lisännyt yritysten altistumista väitteille ja oikeudellisille riidoille. Tämä korostaa ennakoivan ja järjestelmällisen IP-hallinnan merkitystä.
Immateriaalioikeudet ja yrityksen rahoitus
Rahoitusmarkkinoilla immateriaalioikeuksien merkitys yrityksen arvonmuodostuksessa tunnistetaan yhä selkeämmin. Erityisesti teknologiayritysten kohdalla sijoittajat arvioivat yrityksen potentiaalia sen aineettoman omaisuuden perusteella. Selkeä IP-strategia ja dokumentoitu IP-portfolio tukevat yrityksen arvonmääritystä ja vähentävät sijoittajien kokemaa epävarmuutta.
Tietyissä tilanteissa immateriaalioikeuksia voidaan käyttää myös rahoituksen vakuutena. Patentit ja muut rekisteröidyt oikeudet voivat toimia vakuutena erityisesti erikoistuneissa rahoitusjärjestelyissä.
Lisensointi on vakiintunut tapa hyödyntää immateriaalioikeuksia taloudellisesti. Kun yritys hallitsee oikeutensa ja niiden käyttöehdot, se voi myöntää käyttöoikeuksia kolmansille osapuolille ja luoda pitkäjänteisiä tulovirtoja.
Strateginen IP-hallinta ja riskienhallinta
Sekä oikeusjärjestelmän kehitys että rahoitusmarkkinoiden odotukset korostavat järjestelmällisen IP-hallinnan merkitystä. Toimiva immateriaalioikeusstrategia lähtee liikkeelle liiketoiminnan tavoitteista: yrityksen on tunnistettava, mitkä sen ratkaisuista ja toiminnoista ovat suojattavissa ja millä suojamuodoilla suoja on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Yksittäinen tuote tai palvelu voi olla samanaikaisesti usean eri suojamuodon piirissä. Esimerkiksi tekninen laite voi sisältää patentoituja ratkaisuja, tekijänoikeudella suojattua ohjelmistokoodia, rekisteröityjä tavaramerkkejä sekä liikesalaisuuksia.
Kokonaisvaltainen IP-hallinta edellyttää systemaattisen kartoituksen ohella huolellista dokumentointia ja sopimusten hallintaa. Nämä ovat keskeisiä riskienhallinnan välineitä. Epäselvä omistajuus tai puutteelliset sopimusehdot ovat yleisiä immateriaalioikeusriitojen syitä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tilanteisiin, joissa kehitystyöhön osallistuu ulkopuolisia toimijoita. Työ-, alihankinta- ja lisenssisopimuksissa on määriteltävä selkeästi immateriaalioikeuksien syntyminen, omistajuus ja käyttöoikeudet. Lisäksi kolmansien osapuolten koodin ja aineistojen käyttö on dokumentoitava asianmukaisesti.
Riskienhallintaan kuuluu myös muiden toimijoiden oikeuksien huomioon ottaminen. Kilpailijoiden immateriaalioikeudellisten rekisteröintien seuranta auttaa tunnistamaan mahdollisia loukkausriskejä ja hahmottamaan markkinakehitystä. Ennakoiva toiminta on useimmiten kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen riitely.
Kansainvälisessä toiminnassa on huomioitava, että immateriaalioikeudet ovat useimmiten alueellisia. Suoja on tällöin haettava erikseen niissä valtioissa tai alueilla, joilla yritys toimii tai aikoo toimia.
Kohti proaktiivista IP-hallintaa
Immateriaalioikeuksien merkitys teknologiateollisuudessa kasvaa edelleen. Uudet teknologiat, kuten tekoäly, tuovat mukanaan kysymyksiä suojan kohteesta ja käytettävien suojakeinojen soveltuvuudesta.
Teknologiayrityksille immateriaalioikeudet eivät ole ainoastaan juridinen velvoite, vaan olennainen osa liiketoiminnan suunnittelua ja riskienhallintaa. Yritykset, jotka panostavat ennakoivaan IP-hallintaan, voivat rakentaa kestävää kilpailuetua, parantaa rahoituskelpoisuuttaan ja tukea innovaatioidensa pitkäjänteistä kaupallistamista, riippumatta siitä, millä markkinoilla tai missä oikeusjärjestelmässä ne toimivat.
