Nordia Law

Lakisääteinen kestävyysraportointi ja osakeyhtiö – mitä tulee huomioida?

Vuoden 2024 alussa voimaan astuneet EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiset muutokset tuovat osakeyhtiöille ja muille yhteisöille uusia velvoitteita. Direktiivi hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2022, ja Suomessa se on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön erityisesti kirjanpitolain, osakeyhtiölain ja tilintarkastuslain muutosten kautta. Näillä muutoksilla pyritään vahvistamaan yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä kestävyyteen liittyvissä asioissa, kuten ympäristövaikutuksissa, sosiaalisessa vastuussa ja hyvän hallintotavan noudattamisessa.

Osakeyhtiölain muutokset tuovat kestävyysraportointiin liittyviä vastuita erityisesti hallitukselle ja yhtiökokoukselle. Hallituksen tehtäviin kuuluu varmistaa, että yhtiö laatii kestävyysraportin lain vaatimusten mukaisesti. Yhtiökokouksen on puolestaan valittava kestävyysraportin varmentaja, ellei tätä tehtävää hoideta yhtiön tilintarkastajan toimesta.

Yhtiön oma tilintarkastaja voi toimia varmentajana ilman yhtiökokouksen erillistä valintapäätöstä tilikaudella, jolta yhtiön on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa edellyttäen, että tilintarkastajalla tai, jos yhtiön tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, päävastuullisella tilintarkastajalla, on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys tai hän on muutoin hankkinut riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja sen varmentamisesta. Ensimmäisen kestävyysraportointivuoden jälkeen, varmentajasta tulee tehdä erillinen päätös.

Ketä raportointivelvollisuus koskee?

Kestävyysraportointivelvollisuus koskee Suomessa kirjanpitolain 7 luvun mukaisia yhteisöjä. Näihin kuuluvat esimerkiksi:

• osakeyhtiöt, joiden osalta on erityismääräyksiä raja-arvojen osalta,
• osuuskunnat,
• vakuutusyhtiöt, ja
• luottolaitokset.

Velvollisuus ei kuitenkaan koske yhdistyksiä eikä säätiöitä. Näin ollen kestävyysraportointivelvoitteet keskittyvät pääosin liike- ja talouselämän toimijoihin, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kestävyysraportointivaatimukset tulevat voimaan vaiheittain, ja ensimmäisenä niiden piiriin kuuluvat pörssilistatut suuryritykset, konsernit ja luottolaitokset, jotka julkaisevat raporttinsa keväällä 2025 koskien vuotta 2024. Vuotta myöhemmin, keväällä 2026, raportointivelvollisuus laajenee kattamaan kaikki kirjanpitolain mukaiset suuryritykset, mukaan lukien listaamattomat yhtiöt. Raportointivelvoite tulee kattamaan kaikki listatut yhtiöt vuodesta 2027 alkaen.

Suuryrityksen määritelmä täyttyy, jos yritys täyttää kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta:

• Taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa,
• liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa, tai
• yrityksessä on keskimäärin yli 250 työntekijää.

Tilintarkastajien roolin vahvistaminen

Tilintarkastuslain muutokset nostavat tilintarkastajien merkityksen uudelle tasolle, sillä heidän tehtäviinsä kuuluu nyt myös kestävyysraporttien varmentaminen, ellei yhtiökokous valitse erillistä tahoa varmentajaksi. Tämä muutos varmistaa raporttien luotettavuuden ja lisää sijoittajien sekä muiden sidosryhmien luottamusta yritysten raportoimiin tietoihin. Varmentamisen avulla pyritään myös harmonisoimaan yritysten vastuullisuusraportointia EU:n laajuisesti.

Tilintarkastajan roolin laajentaminen edellyttää asiantuntemuksen päivittämistä, sillä kestävyysraportointi poikkeaa perinteisestä taloudellisesta raportoinnista. Se kattaa muun muassa päästöjen raportointia, energiatehokkuutta koskevia tietoja sekä työntekijöiden hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen liittyviä indikaattoreita.

Mitä kestävyysraportoinnilla tavoitellaan?

Kestävyysraportointi on osa EU:n laajempaa kestävän kehityksen agendaa, jonka tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja tehdä taloudellisesta toiminnasta vastuullisempaa. CSRD-direktiivin myötä yrityksiltä edellytetään entistä yksityiskohtaisempaa ja standardisoidumpaa tietoa, mikä parantaa raporttien vertailtavuutta eri yritysten ja toimialojen välillä.

Raportoinnin sisältö perustuu EU kestävyysraportointistandardeihin (ESRS), jotka kattavat laajasti eri kestävyyden osa-alueita, kuten:

• ympäristö (esim. ilmastonmuutoksen hillintä ja resurssitehokkuus),
• sosiaalinen vastuu (esim. ihmisoikeudet ja tasa-arvo), sekä
• hallintotapa (esim. korruption ja lahjonnan torjunta).

Näiden vaatimusten tarkoituksena on auttaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, mutta myös toimimaan läpinäkyvästi suhteessa asiakkaisiin, sijoittajiin ja muihin sidosryhmiin.

Kestävyysraportointivaatimuksiin valmistautuminen edellyttää osakeyhtiöiltä proaktiivista otetta.

Hallituksen ja johdon tulisi arvioida:

• Millaisia tietoja nykyisin kerätään ja raportoidaan kestävyyteen liittyen?
• Miten tiedonkeruuprosessia voidaan kehittää, jotta se vastaa tulevia vaatimuksia?
• Onko organisaatiossa riittävästi osaamista kestävyysraportoinnin toteuttamiseen ja siihen liittyvien riskien hallintaan?

Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa yrityksiä siirtymään sujuvasti uuteen raportointijärjestelmään. Lakimuutosten noudattaminen ei ainoastaan täytä viranomaisvaatimuksia, vaan tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuden vahvistaa omaa vastuullisuuttaan ja kilpailuasemaansa markkinoilla.

Uudet kestävyysraportointivaatimukset asettavat osakeyhtiöille uudenlaisia haasteita, mutta samalla ne luovat edellytyksiä kestävälle liiketoiminnalle, jossa taloudelliset ja ympäristölliset tavoitteet voivat kulkea käsi kädessä.

Mitä valmistautumiseen kuuluu?

Kirjanpitolain mukaisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien, joita raportointivelvoite koskee, on syytä aloittaa valmistautuminen jo vuoden 2024 aikana. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

Kestävyysraportoinnin vaatimusten selvittäminen

Yrityksen johdon ja hallituksen tulee perehtyä EU:n kestävyysraportointistandardeihin (ESRS) ja arvioida, mitä tietoja yhtiöltä vaaditaan. Tämä auttaa ymmärtämään, miten nykyinen raportointikäytäntö vastaa tulevia vaatimuksia ja mitä muutoksia tarvitaan.

Raportointiprosessin ja -organisaation rakentaminen

Yhtiön on luotava selkeät prosessit ja vastuualueet kestävyysraportoinnin toteuttamiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi henkilöstön koulutusta, tietojärjestelmien päivittämistä sekä tarvittavien resurssien varmistamista.

Tiedonkeruun valmistelu

Kestävyysraportoinnin tiedonkeruu on aloitettava viimeistään vuoden 2025 alussa, jotta kaikki vaaditut tiedot ovat saatavilla ensimmäistä raporttia varten. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ympäristövaikutusten, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisten käytäntöjen mittaamiseen liittyvien menetelmien käyttöönottoa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin laatiminen

Ensi vaiheessa yrityksen on tehtävä kaksoisolennaisuusanalyysi. Tämän analyysin tavoitteena on selvittää, mitkä kestävyysaiheet ovat olennaisia yhtiön toiminnan ja sidosryhmien näkökulmasta. Kaksoisolennaisuudessa tarkastellaan sekä yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan että sitä, miten kestävyyshaasteet vaikuttavat yrityksen toimintaan.

Yhteistyö tilintarkastajan kanssa

Koska tilintarkastajat varmentavat myös kestävyysraportin, yrityksen kannattaa jo varhaisessa vaiheessa käydä keskusteluja tilintarkastajan kanssa raportointivaatimuksista ja varmennusprosessin vaatimuksista.

Miksi valmistautuminen on tärkeää?

Ajoissa aloitettu valmistautuminen varmistaa, että yritys täyttää lakisääteiset vaatimukset ja pystyy toimimaan luotettavasti ja läpinäkyvästi suhteessa sidosryhmiinsä. Samalla kestävyysraportointi voi tuoda yritykselle strategista hyötyä, kuten kilpailuetua, parantamalla sen mainetta vastuullisena toimijana.

Yritykset, jotka huolehtivat tiedonkeruusta ja prosessien rakentamisesta ajoissa, välttävät myös siirtymävaiheen kiireen ja sen mahdollisesti aiheuttamat virheet tai puutteet. Kestävyysraportointi ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan mahdollisuus kehittää liiketoimintaa pitkäjänteisesti ja kestävämmin.