Onko urheilijoilla oikeusturvaa?
Urheilussa kurinpidolla tavoitellaan yleis- ja erityisestävyyttä urheilun ja urheilulajin sisällä, lajia koskevan rehdin ja asianmukaisen urheilusuorituksen tai kilpailutoiminnan turvaamiseksi. Kurinpidon merkitys on korostunut urheilun kaupallistumisen ja oikeudellistumisen myötä, sillä kurinpitoseuraamukset vaikuttavat yhä useammin suoraan ammattilaisurheilijan elinkeinonharjoittamiseen ja mahdollisuuteen hankkia elantonsa haluamallaan tavalla.
Urheilu on oikeudellisesti poikkeuksellinen toimintaympäristö, jossa julkisen vallan vaikutus on perinteisesti vähäistä. Urheilun itsesääntely ja autonomia perustuu paljolti traditioon ja siihen, millaisen alueen julkinen valta on autonomialle ja itsesääntelylle jättänyt.
Urheilua koskeva lainsäädäntö on edelleen vähäistä, jolloin näitä lailla sääntelemättömän tilan aiheuttamia aukkoja on täytettävä erilaisin perus- ja sopimusoikeudellisin periaattein. Kurinpito puuttuu joissain tilanteissa vakavasti yksilön perusoikeuksiin, vaikka tällaiset perusoikeusrajoitukset eivät täytä niiltä edellytettyä lailla säätämisen vaatimusta. Tämän vuoksi kurinpidon puolueettomuuteen, ammattitaitoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen tulee poikkeuksetta kiinnittää huomiota.
Artikkelissa systematisoidaan ja esitetään kurinpitosääntöjen muodollisia vaatimuksia, edellytyksiä ja käytännön rajapintoja. Tämän lisäksi tarkastellaan vastaako lajiliittojen kurinpitomenettely ja urheilun oikeusturvalautakunta urheilijoiden muuttuviin oikeussuojavaatimuksiin riittävällä tavalla. Urheilijoiden kasvanut tietoisuus oikeusturvastaan, urheilun ammattimaistuminen ja median lisääntynyt huomio kurinpitoseuraamuksiin vaikuttavat osaltaan riitautettujen kurinpitotapausten määrään. Oikeusturvalautakunnan päätöksiä voidaan joissain määrin pitää ennakkopäätöksinä, mutta tällöinkin on huomioitava aiemman ratkaisukäytännön tapauskohtaisuus ja olosuhteiden mahdolliset erot.
Kurinpidon ehdottomina edellytyksinä voidaan pitää vähintäänkin seuraavia edellytyksiä. Ensinnäkin kurinpito edellyttää urheilijan sitoutumista ennalta sovittuihin sääntöihin, joko kilpailulisenssin tai esimerkiksi lajiliiton tai liigan kanssa tehdyn sopimuksen kautta.
Toisekseen kurinpitoseuraamusten asettaminen ja kurinpitovallan käyttö yleisemmin edellyttää, että kurinpidosta ja mahdollisista seuraamuksista on annettu määräykset lajin tai kilpailun säännöissä. Säännöissä on määrättävä ainakin rangaistavat teot, joista urheilijalle tai toimijalle voidaan määrätä seuraamus. Lisäksi on määrättävä mahdollisista seuraamuksista ja sanktioista, joita kurinpitotaho voi seuraamusharkinnassaan käyttää.
Kurinpitomenettely on kehittynyt vuosien aikana huomattavasti niin ammattimaisuuden, oikeudenmukaisuuden kuin ennakoitavuuden osalta. Siitä huolimatta kurinpitomenettely koetaan joissain tapauksissa vielä virheelliseksi, eikä kurinpitomenettely yleisellä tasolla ole täysin luottamusta herättävää — kilpajuoksu ei ole vielä ohi. Konkreettisena kehityskohtana voidaan pitää mm. kurinpitotapahtumien vanhentumisen tarkempaa sääntelyä.
Urheiluoikeuden yhdistys ry:n Urheilu ja oikeus -vuosikirja 2021 on luettavissa Edilexissä.
Tutustu urheiluoikeuteen liittyviin palveluihimme.
