Taloushallinnon ammattilainen – näin vältät rikosepäilyn riskin
Taloushallinnon ammattilainen tekee päivittäin työtehtäviä, joiden laiminlyönti sekä tietynlaiset virheet on säädetty rangaistaviksi kirjanpitorikoksina. Lisäksi taloushallinnon ammattilainen voi syyllistyä velallisen rikoksiin, rahanpesuun tai avunantoon taikka yllytykseen edellä mainittuihin rikoksiin.
Veropetoksella tarkoitetaan eri tavoin tapahtuvaa kiellettyä verojen välttelyä, joka on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Kyse voi olla erimerkiksi tietojen ilmoittamatta jättämisestä tai väärien tietojen ilmoittamisesta. Vastuu korostuu, kun kirjanpitäjä on sopinut asiakkaansa kanssa tietojen ilmoittamisesta verottajalle osana palvelujaan.
Velallisen rikoksissa on kyse velallisen aseman heikentämisestä, usein insolvenssissa eli maksukyvyttömyydessä. Erityisesti osakeyhtiössä korostuu velkojan suoja suhteessa yrittäjään itseensä. Velallisen rikoksia on rikoslaissa useita. Käytännössä nämä tarkoittavat tilanteita, joissa velkojien oikeuksia loukataan maksukyvyttömyystilanteessa yrittäjän tai muun eduksi.
Rangaistavaksi säädetyssä rahanpesussa on puolestaan kyse rikollisella tavalla hankitun rahan tai omaisuuden alkuperän häivyttämisestä ja rikoksella saadun omaisuuden peittelemisestä.
Näppituntumalta voi sanoa, että myös kirjanpitäjä on aikaisempaa useammin mukana poliisin toteuttamassa esitutkinnassa epäiltynä, kun asiakas on epäiltynä talousrikoksesta. Tuntuu siltä, että esitutkintaviranomaisen eli poliisin halu epäillä ja tutkia taloushallinnon ammattilaisen roolia rikoksesta epäiltynä on yleistynyt, kuten myös syyttäjän halukkuus syyttää. Virallisia tilastoja tästä ei ole saatavilla.
Milloin taloushallinnon ammattilainen voi syyllistyä rikokseen?
On hyvä ymmärtää, milloin taloushallinnon ammattilainen voi oikeasti syyllistyä – jopa tahtomattaan tai ymmärtämättään – sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, josta voidaan tuomita rangaistukseen. Teoista tai laiminlyönneistä, joita ei nimenomaan ole säädetty rangaistaviksi, ei voida tuomita rangaistukseen.
Kun arvioidaan teon mahdollista rangaistavuutta, ei ole väliä saako tai tavoitteleeko taloushallinnon ammattilainen taloudellista hyötyä tekemisillään. Kirjanpitorikokseen ei liity myöskään vahingonkorvausvelvollisuutta. Velallisen rikoksissa vahingonkorvausvelvollisuus on usein merkittävä.
Lain lisäksi oikeuskäytäntö ja kirjallisuus auttavat ymmärtämään, mikä on rangaistavaa ja mikä ei ole rangaistavaa. Rikosta tutkiessaan tuomioistuin, syyttäjä ja poliisi ovat sidottuja lakiin eivätkä omiin, laista poikkeaviin tulkintoihinsa.
Kirjanpitorikos on kirjattu rikoslakiin seuraavasti:
Rikoslain 30 luku 9 § Kirjanpitorikos
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,
- laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,
- merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
- hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Jotta teko tai laiminlyönti olisi rangaistava kirjanpitorikoksena, laissa edellytetään sekä teon tunnusmerkistön täyttymistä että seuraustunnusmerkistön täyttymistä. Pykälässä on todettu käytännössä, että myös taloushallinnon ammattilainen voi joutua tuomittavaksi kirjanpitoa koskevan toimeksiannon perusteella.
Rangaistavuuden edellytyksenä on kolme vaihtoehtoista tekoa tai laiminlyöntiä (teon tunnusmerkistö):
- Liiketapahtumien kirjaamatta jättäminen sekä tilinpäätöksen laatiminen vastoin lakia.
- Kirjanpitoon merkitään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja
- Kirjanpitoaineiston hävittäminen, kätkeminen tai vahingoittaminen.
Jotta teko tai laiminlyönti olisi rangaistava, ainakin yhden edellä luetelluista teon tunnusmerkistöistä on pitänyt toteutua ja syyttäjän pitää pystyä näyttämään se oikeudessa. Myös seurauksen pitää tapahtua (seuraustunnusmerkistö) eli käytännössä tilinpäätöksen taseen tai tuloslaskelman pitää olla siinä määrin väärin tehty tai puutteellinen, että siitä ei saada oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tilinpäätös on oikea, mutta joku tai useampi teon tunnusmerkeistä toteutuu, tekoa tai laiminlyöntinä ei pitäisi tutkia, syyttää eikä tuomita kirjanpitorikoksena: ”…ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Jos tämä edellytys eli seuraustunnusmerkistö ei toteudu, rikosta ei ole tapahtunut.
Kirjanpitorikoksesta on myös törkeä tekomuoto (rikoslain 30 luvun 9a §). Perusteena on silloin, että:
- liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan,
- väärien tai harhaanjohtavien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin tai
- kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaanja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Taloushallinon ammattilaisen tuottamuksellinen kirjanpitorikos
Kirjanpitäjä voi syyllistyä lisäksi tuottamukselliseen kirjanpitorikokseen, jonka rangaistavuuden edellytykseksi riittää törkeä huolimattomuus. Tuottamuksellinen kirjanpitorikos tarkoittaa huolimattomuutta, eli tietyssä tilanteessa ei toimita tilanteen edellyttämällä huolellisuudella. Vaatimus on erilainen taloushallinnon ammattilaisella ja maallikolla. Huolellisuutta ja huolimattomuutta verrataan näin ollen samassa tilanteessa ja samassa asemassa olevaan henkilöön.
Teko voi olla rangaistava, jos kirjanpitäjä mm.:
- laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen taikka
- hävittää, hukkaa tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoaja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan taloudellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemasta.
Oikeuskäytäntöä tapauksista, joissa taloushallinnon ammattilainen on tuomittu, ei ole runsaasti. Tapauksia, joissa kirjanpitäjän väitettyä kirjanpitorikosta on tutkittu ja syytetty oikeudessa, on sitäkin enemmän.
Esimerkiksi tapauksessa KKO 2016:2 sekä kirjanpitäjä että hänen asiakkaansa vapautettiin syytteistä – tosin vasta korkeimmassa oikeudessa. Kirjanpitäjää syytettiin avunannosta kirjanpitorikokseen.
Miksi taloushallinnon ammattilaista epäillään talousrikoksesta, kun hänen asiakkaansa on myös epäilyjen kohteena?
Miksi kirjanpitäjää sitten syytetään ja voidaan tuomita talousrikoksista samassa yhteydessä, kun hänen asiakkaansa saa lopulta tuomion? Kirjanpitorikoksessa kirjanpitäjää pidetään usein tekijänä. Kun yrityksen vastuuhenkilöä syytetään talousrikoksista, kyse voi olla velallisen rikoksista ja usein myös rahanpesusta.
Rangaistukseen voidaan tuomita myös avunannosta ja yllytyksestä rikokseen. Tämä voi tulla kyseeseen myös taloushallinnon ammattilaisen toiminnassa. Oikeuskäytännössä taloudellisen neuvon antanut henkilö on tuomittu, kun on neuvottu tekoon, joka myöhemmin osoittautuu asiakkaan tekemänä esimerkiksi veropetokseksi.
Kirjanpitäjä vapautettiin syytteistä tapauksessa KKO 2016:2. Käytännössä kyse oli siitä, pitikö tiettyjä tapahtumia kirjata yhtiön kirjanpitoon vai ei, ja oliko kirjanpitoon kirjattu muita kuin kirjanpitovelvollisen tapahtumia.
Monissa tapauksissa, joissa syytettyä epäillään kirjanpitorikoksesta, epäillään myös rahanpesusta. Edellä mainittu rikos vaatii toteutuakseen esirikoksen ja sen jälkeen yrityksen piilottaa rikoksella hankittu raha.
On myös oikeuskäytäntöä, jonka perusteella taloushallinnon ammattilaisen kannattaa joissain tapauksissa lopettaa kirjanpidon toimeksianto kokonaan. Näin tulee toimia, jos tehtävä osoittautuu liian vaikeaksi ja kirjanpitäjä joutuisi laiminlyömään kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laatimista. Jos toimeksiantosopimus on voimassa, eikä kirjanpitoa hoideta tai tilinpäätöstä laadita, on riskinä kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu.
Toteuta taloushallinnon tehtävät lakien ja asetusten sekä hyvän kirjanpitokäytännön mukaisesti.
Paras tapa välttää rikosoikeudellista vastuuta on toteuttaa taloushallinnon tehtävät lakien ja asetusten sekä hyvän kirjanpitokäytännön mukaisesti. Näin toimien pitäisi voida luottaa siihen, että rangaistusta ei tule, vaikka muita seuraamuksia voi tulla.
Jos joudut esitutkintaan rikoksesta epäiltynä, ota yhteys taloushallinon alaa ja oikeuskäytäntöjä tuntevaan asianajajaan. Hän ohjeistaa, miten on syytä toimia poliisin toteuttamassa kuulustelussa ja miten pyydetyt aineistot toimitetaan. Rikoksesta epäillyn ei tarvitse kertoa kuulustelussa asioita, jotka tukevat olettamusta hänen syyllisyydestään.
Avustamme hallitusten jäseniä, yrityksiä, yritysten johtoa ja taloushallinnon ammattilaisia sekä muita yhteisöjä ja säätiöitä talousrikoksia, rahanpesua, vero- ja kirjanpitorikoksia sekä velallisen rikoksia koskevissa rikostutkinnoissa ja oikeudenkäynneissä.
