Editiovaatimus – asiakirjan hankkiminen todisteeksi
Editiolla tarkoitetaan asiakirjojen esittämisvelvollisuuta
Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomioistuin voi määrätä esineen tai asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen tai katselmuksen toimitettavaksi, jos esineellä tai asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä tai jos katselmuksen toimittamisella voi olla merkitystä näytön saamiseksi.
Jotta editiovaatimus voi menestyä, on laissa asetettujen kriteerien täytyttävä: asiakirjan tai esineen tulee olla riittävällä tavalla yksilöity, sen tulee olla vaatimuksen kohteen hallussa ja sillä tulee olla merkitystä todisteena.
Asiakirjan haltija
Editiovaatimus voidaan lain mukaan kohdistaa asianomaiseen, jolla tarkoitetaan henkilöä, jolla on asiakirja tai tuomioistuimeen tuotava esine hallussaan. Velvoite voidaan kohdistaa siis kehen tai mihin tahansa asiakirjan haltijaan. Esittämisvelvoite voidaan kohdistaa myös muihin kuin oikeudenkäynnin osapuoliin sekä myös viranomaiseen.
Esittämisvelvollisuus edellyttää, että asiakirjan osoitetaan olevan tosiasiallisesti sen henkilön hallussa, johon esittämisvaatimus kohdistetaan. Tosiasiallisena hallintana voidaan pitää henkilön määräysvaltaa päättää asiakirjojen luovuttamisesta. Esimerkiksi henkilön verotuspäätös voi olla verottajan hallussa, mutta koska myös henkilöllä on määräysvalta ja pääsy omaan verotuspäätökseen, voidaan editio kohdistaa suoraan henkilöön.
Joskus käytännön ongelman voi muodostaa monimutkaiset omistusrakenteet, jolloin on epäselvää, kenellä luonnollisella henkilöllä on määräysvalta asiakirjaan taikka kenen konserniin kuuluvalla emo-, sisar- tai tytäryhtiön hallussa liiketoimintaan liittyvä dokumentti on. Osakeyhtiöoikeudessa lähtökohtana on omistuksen ja johdon erillisyys yhtiöstä, jolloin vaatimus on osattava osoittaa oikealle taholle tai editiovaatimus hylätään. Näyttötaakka hallussa olosta on editiovelvollisuutta vaativalla asianosaisella. Ennen määräyksen antamista asianomaiselle henkilölle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Yksilöinti
Asiakirjan esittämistä koskevassa vaatimuksessa asiakirjat on yksilöitävä niin tarkoin, että esittämismääräyksen saaja pystyy sitä noudattamaan ja että määräys voidaan tarvittaessa panna täytäntöön. Asiakirjan tulee olla löydettävissä ja erotettavissa haltijansa muista vastaavista asiakirjoista. Jos kyse on esimerkiksi sopimuksesta, tulisi ideaalissa tilanteessa vaatijan yksilöidä sopimusosapuolet, sopimuksen solmimisen ajankohta ja sopimuksen aihe (esim. kauppakirja, vuokrasopimus tms.).
Yksilöinnin perusteella tulee pystyä arvioimaan, voiko yksittäisellä asiakirjalla olla merkitystä näyttönä asiassa. Myös mahdollisten todistuskieltojen soveltaminen edellyttää, että asiakirjat on yksilöity riittävästi. Pelkästään asiakirjan lajin tai sen todistusteeman ilmoittaminen ei riitä yleensä yksilöinniksi. Todisteiden kalastelu siten, että vaatimuksen esittäjä pyrkii sattumanvaraisesti saamaan itselleen asiakirjoja tietämättä lainkaan, mitä asiakirjoja sen pyyntöön sisältyy, saati mitä tietoja sen vaatimuksen perusteella mahdollisesti saamiin asiakirjoihin sisältyy, ei hyväksytä.
Yksilöintivaatimus ei saa kuitenkaan olla vaatijalle mahdoton tai kohtuuttoman vaikea, sillä aineellisen totuuden selvittäminen ja oikeuden ajaminen edellyttävät joustavuutta yksilöintivaatimuksen tulkinnassa.
Merkitystä todisteena
Näyttöarvon merkityksellisyyden kynnys on matala. Riittävää on, että todisteella saattaa olla näyttöarvoa jollekin asiassa merkitykselliselle ja näyttöä kaipaavalle seikalle. Lain mukaan tuomioistuimen ei tule hyväksyä näyttöä, joka koskee asiaan vaikuttamatonta seikkaa tai on muuten tarpeeton. Editiovaatimuksen esittäjän tulisi vaatimuksessaan perustella, mitä seikkoja vaaditusta asiakirjasta voi ilmetä ja minkälainen merkitys seikoilla on kyseessä olevassa riita-asiassa.
Oikeus kieltäytyä editiosta
Sillä, jolla on tuomioistuimessa kuulusteltaessa velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta, ei ole velvollisuutta luovuttaa esinettä tai asiakirjaa käytettäväksi todisteena salassa pidettävästä tai vaitiolo-oikeuden alaisesta tiedosta. Lisäksi pääsääntöisesti liike- tai ammattisalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta. Jos henkilö kieltäytyy todistamasta, tai editiotilanteessa toimittamasta asiakirjaa, hänen on ilmoitettava kieltäytymisensä peruste.
Yhtiöiden välisissä riita-asioissa vedotaan tavallisesti liikesalaisuuden suojaan. Liikesalaisuuden suoja voidaan kuitenkin murtaa, jos huomioidaan asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet. Korkein oikeus on todennut, että asian laadun merkitys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Riita-asiassa voidaan laittaa painoa sille, minkälainen ja kuinka suuri intressi on kysymyksessä. Lisäksi arvioidaan, kuinka olennaisesta todisteesta on kysymys. Merkitystä voi olla myös sillä, onko korvaavaa todistelua saatavissa. Todisteen esittämisen seurauksia on harkittava erityisesti sen kannalta, jonka hyväksi todistamiskielto on säädetty. Harkinnassa on syytä ottaa myös huomioon, jos todistamiskiellon murtamisen jälkeen todiste otettaisiin vastaan suljetuin ovin ja määrättäisiin salassa pidettäväksi. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja voivat olla esimerkiksi oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin liittyvät vaatimukset.
Päätös
Tuomari ratkaisee editiovaatimuksen. Mikäli vaatimus hyväksytään kokonaan tai osittain, velvoittaa tuomari toimittamaan vaaditut asiakirjat. Mikäli vaatimusta ei noudateta, voi tuomioistuin vaatimuksesta velvoittaa asianosaisen toimittamaan aisakirjat uhkasakon uhalla.
Editiopäätöksestä ei pääsääntöisesti saa valittaa erikseen, vaan päätöksestä valitetaan pääasian yhteydessä. Tuomioistuin voi määrätä, että päätökseen haetaan muutosta erikseen, jos päätöksen sisältö huomioon ottaen muutoksenhaku pääasian yhteydessä olisi hyödytöntä ja asianomaisen henkilön oikeusturva edellyttää erillistä muutoksenhakuoikeutta tai jos siihen on muuten erittäin painavat syyt. Tällöin pääasia jää odottamaan muutoksenhaun lopputulosta. Muutoksenhakemus on käsiteltävä kiireellisenä.
