Toiminimi ja sen suoja: mitä tulisi tietää?

Toiminimi ja sen suoja: mitä tulisi tietää?

Yritystä perustettaessa sen nimen valinta tuntuu usein puhtaasti luovalta kysymykseltä. Toiminimellä on kuitenkin keskeinen rooli yrityksen yksilöinnissä markkinoilla, sillä yksinoikeus toiminimeen tarkoittaa, ettei kukaan muu elinkeinonharjoittaja saa käyttää siihen sekoitettavissa olevaa nimeä. Toiminimiin liittyy siksi enemmän sääntelyä kuin moni osaa odottaa, ja siihen kannattaa tutustua hyvissä ajoin.

Mikä on toiminimi?

Toiminimi tarkoittaa nimeä, jota yritys käyttää harjoittaessaan toimintaansa markkinoilla. Osakeyhtiöllä, osuuskunnalla ja muilla yhteisöillä on toiminimi siinä missä yksityisellä elinkeinonharjoittajallakin. Yksinoikeuden toiminimeen Suomessa saa rekisteröimällä sen kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus eli PRH, tai vaihtoehtoisesti vakiinnuttamalla sen.

Vakiinnuttaminen edellyttää, että yhtiö käyttää nimeä niin kauan ja laajasti, että se tulee yleisesti tunnetuksi toimialallaan. Käytännössä vakiinnuttaminen on kuitenkin alueellista, eli suoja kattaa vain sen alueen, jolla nimi on vakiintumisen kautta tullut tunnetuksi.

Rekisteröinti on vakiinnuttamista huomattavasti tehokkaampi suojaamisen keino, sillä rekisteröity toiminimi saa suojaa koko Suomessa. Toiminimi rekisteröidään useimmiten yhtiön perustamisen yhteydessä, ja rekisteröity toiminimi on voimassa toistaiseksi.

Mitä PRH tutkii rekisteröinnissä?

Toiminimilaki asettaa yleiset edellytykset toiminimen rekisteröitävyydelle. Hakijan tulee olla elinkeinonharjoittaja, ja toiminimen täytyy muotonsa ja rakenteensa osalta täyttää laissa sille asetetut edellytykset. Esimerkiksi yksityisen osakeyhtiön nimessä tulee olla sana ”osakeyhtiö” tai lyhenne ”oy”. Lisäksi toiminimen tulee olla yksilöivä eikä se saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen.

PRH tutkii rekisteröintihakemuksen yhteydessä useita seikkoja, joista keskeisimmät liittyvät toiminimen yksilöitävyysvaatimukseen. Yksilöitävyyden arviointi vastaa monilta osin tavaramerkin rekisteröitävyyden arviointia, joka lähtee liikkeelle erottamiskykyisyyden arvioinnista. Nimi, joka pelkästään kuvaa yrityksen toimialaa tai tuotteita, ei täytä tätä vaatimusta, ja PRH voi hylätä sen erottamiskyvyn puuttumisen vuoksi.

Toiminimi ei saa myöskään olla sekoitettavissa jo rekisteröityyn nimeen. PRH vertaa hakemusta kaupparekisterin tietoihin ja voi hylätä nimen, jos se muistuttaa liian läheisesti olemassa olevaa rekisteröityä toiminimeä samalla tai läheisellä toimialalla. Sekoitettavuus arvioidaan kokonaisvaikutelman perusteella, ja jo pelkkä äänteellinen samankaltaisuus voi riittää hylkäämisperusteeksi.

Toiminimi ei saa sisältää tiettyjä suojattuja ilmaisuja eikä se saa olla harhaanjohtava. Esimerkiksi sanat ”pankki” ja ”yliopisto” edellyttävät erityistä lupaa tai oikeudellista asemaa, ja lisäksi valtioon tai viranomaisiin viittaavat ilmaisut voivat johtaa hylkäämiseen. Harhaanjohtavana pidetään nimeä, joka antaa virheellisen kuvan esimerkiksi yritysmuodosta, tarjotuista tuotteista tai toiminnan laajuudesta.

PRH voi ennen rekisteröimistä antaa ennakkotiedon siitä, onko toiminimi rekisteröitävissä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Jos nimi ei läpäise tarkistusta, hakija voi tässä vaiheessa ehdottaa yhtä tai kahta vaihtoehtoista nimeä.

Toiminimi ja tavaramerkki: eri suojajärjestelmät

Vaikka toiminimen ja tavaramerkin rekisteröitävyyden edellytykset ovat yhdenmukaiset, toiminimen rekisteröinti ei automaattisesti suojaa nimeä tavaramerkkinä, eikä tavaramerkin rekisteröinti poista muiden oikeutta käyttää samaa nimeä toiminimenä eri toimialalla. Kyse on kahdesta erillisestä suojajärjestelmästä, jotka toimivat rinnakkain. Yrityksen, joka haluaa kattavan suojan nimelleen, kannattaa rekisteröidä nimi sekä kaupparekisteriin toiminimenä että erikseen tavaramerkiksi. Lisäksi erityisesti kansainvälistä toimintaa suunnittelevien yritysten on syytä huomioida, että toiminimen suoja rajoittuu Suomeen, kun taas EU-tavaramerkki kattaa kaikki jäsenvaltiot.

Aputoiminimi

Yrityksellä voi olla toiminimensä lisäksi aputoiminimiä tiettyä liiketoiminnan osaa varten, kuten tiettyä tuoteryhmää tai asiakassegmenttiä varten. Aputoiminimi saa suojaa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla, aivan kuten päätoiminimikin.

Toiminimen siirtäminen ja suojan lakkaaminen

Toiminimi voidaan siirtää toiselle elinkeinonharjoittajalle, mutta se on aina sidottu liiketoimintaan. Pelkkä toiminimen siirtäminen ilman siihen liittyvän liiketoiminnan siirtämistä ei ole mahdollista, sillä toiminimen tarkoitus on yksilöidä nimenomaan sen haltijan liiketoiminta.

Koska toiminimeä ei voi rekisteröidä määräajaksi, lakkaa sen suoja vasta, kun yritys poistetaan kaupparekisteristä tai kun elinkeinonharjoittaja luopuu toiminimestä ilmoittamalla asiasta kaupparekisteriin. Suoja voi tietyin edellytyksin lakata myös, jos alun perin edellytykset täyttänyt rekisteröity tai vakiintunut toiminimi muuttuu harhaanjohtavaksi esimerkiksi siten, että tiettyä toiminimeä kantava elinkeinonharjoittaja siirtyy kokonaan toiselle toimialalle.

Vinkit parhaaseen suojaan

Ennakointi ja kattava esiselvitys ovat toiminimeä valittaessa kaiken perusta. Nimi kannattaa tarkistaa huolellisesti ennen rekisteröintiä, sillä ongelmat ilmenevät usein vasta jälkikäteen, jolloin niiden korjaaminen on jo kallista ja hidasta.

Käytännössä esiselvitys tarkoittaa nimihaun tekemistä. PRH:n nimipalvelu on hyvä lähtökohta, mutta se ei kata esimerkiksi tavaramerkkejä. Tarvittaessa kannattaa pyytää ammatillinen arvio siitä, onko harkittu nimi riittävän erottamiskykyinen ja vapaa kolmannen osapuolen oikeuksista.

Yleisin käytännön ongelma on se, että yrittäjä valitsee nimen, joka on jo käytössä tai liian samankaltainen olemassa olevan nimen kanssa. Toinen yleinen ansa syntyy myöhemmin, kun yritys haluaa suojata nimensä laajemmin mutta kilpailija on jo ehtinyt rekisteröidä saman tai hyvin samankaltaisen nimen tavaramerkiksi. Tällöin yritys voi joutua joko muuttamaan nimeään tai pyrkiä lunastamaan tavaramerkkioikeudet.

Asiantuntijamme auttavat mielellään toiminimeen ja tavaramerkkeihin liittyvissä kysymyksissä – niin esiselvityksessä kuin rekisteröintiprosessissa ja mahdollisissa ristiriitatilanteissa.