Liikesalaisuudet ovat usein yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisiä taloudellisia voimavaroja. Liikesalaisuuden tärkeyteen havahdutaan harmittavan usein vasta siinä vaiheessa, kun yhtiön luottamuksellinen tieto on levinnyt ulkopuolisille tai mahdollisia väärinkäytöksiä epäillään. Mikäli yhtiö ei ole etukäteen huomioinut liikesalaisuudelle laissa asetettuja kriteerejä, voi yhtiö menettää tärkeän kilpailuasetelman, jos luottamuksellinen tieto siirtyy entisten työntekijöiden tai yhteistyökumppaneiden kautta kilpailijalle tai yleiseen tietoisuuteen.

Liikesalaisuuden määritelmä

Liikesalaisuuslain mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa:

1. joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa
2. jolla kohdassa yksi tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa
3. jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Jotta tieto olisi lain mukaan liikesalaisuus, tiedon on täytettävä kaikki määritelmän kolme kriteeriä. Pelkkä elinkeinoharjoittajan subjektiivinen näkemys tiedon liikesalaisuusluonteesta ei välttämättä ole riittävä, koska lain säännökset ovat pakottavia.

Liikesalaisuus

Liikesalaisuutena ei voida määritelmän mukaan pitää tietoa, joka on yleisesti alalla toimivan ammattihenkilön tiedossa. Tällaista tietoa on alan yleiseen koulutukseen sisältyvä tieto sekä sellainen yleinen kokemus ja taito, jonka henkilöt ovat hankkineet osana tavanomaista työskentelyään. Kyseisellä kriteerillä pyritään estämään työvoiman vapaan liikkuvuuden ja perustuslaillisen ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen. Usein rajanveto ammattihenkilön tietotaidon ja liikesalaisuusmääritelmän välillä on haastavaa, sillä työntekijä ei voi poistaa aivoistaan työssä opittua tietoutta ja osaamista. Yhdeksi kriteeriksi arvioinnissa voidaan ottaa se, että ammattitaitoa voi olla vain se tieto, jonka työntekijä voi ilman apuvälineitä, kuten muistiinpanoja ja asiakirjoja muistaa. Työntekijän tulee pidättäytyä saamansa liikesalaisuuden ilmaisemisesta uudessa työpaikassa ja huomioida, että rikosoikeudellinen rangaistusvastuu yrityssalaisuuden rikkomisesta ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen kahteen vuoteen.

Kyseessä ei myöskään ole liikesalaisuus, mikäli tieto on kohtuullisin toimin selvitettävissä, eli mikäli tieto ilmenee kirjallisuudesta, julkaisuista, artikkeleista, tuotetta tarkastelemalla (”reverse engineering”), nettisivuilta taikka muusta vapaasti saatavilla olevasta lähteestä.

Liikesalaisuuden taloudellinen arvo

Lisäksi liikesalaisuudella tulee olla salaisuuselementtinsä vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa eli toisin sanoen tietoa on pystyttävä konkreettisella tavalla hyödyntämään liiketoiminnassa. Edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että tieto on jo käytössä liiketoiminnassa vaan riittävää on, että tällainen käytännön liiketoiminallinen taloudellinen hyöty on osoitettavissa eli tiedolla on potentiaalisesti mahdollisuus hyötyä. Siten luottamuksellinen yksityiselämään liittyvä tieto ei tule suojattavaksi liikesalaisuutena.

Kohtuulliset toimenpiteet salaisuuden säilyttämiseksi

Tärkeimmät toimet liikesalaisuuden turvaamiseksi ovat käytännössä liikesalaisuuden salassa pitämiseksi toteutetut toimenpiteet. Kriteerillä halutaan ulkopuolisilta salassa pitämisen lisäksi varmistaa se, että liikesalaisuuksia käsittelevät henkilöt ovat myös itse tietoisia tietojen luottamuksellisuudesta ja velvollisuuksistaan pitää tiedot salassa. Käytännössä tällaisia suojaamistoimia voi olla työsopimuksissa, yhteistyösopimuksissa ja asiakirjoissa mainitut salassapitovelvoitteet ja nimenomaiset viittaukset liikesalaisuuslakiin. Lisäksi tietoja voidaan suojata tietojärjestelmien ja fyysisten tilojen turvajärjestelyillä. Mahdollisuuksien mukaan yhtiön tulisi rajata liikesalaisuuksiin käsiksi pääsevät työntekijät.

Liikesalaisuuden sisältö voi myös olla lähtökohtaisesti mitä tahansa teknistä tai taloudellista tietoa, jos tieto täyttää liikesalaisuuden tunnusmerkit. Liikesalaisuuksia voivat olla lain esitöiden mukaan muun muassa valmistustiedot, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot, taitotieto, markkinaselvitykset, talousennusteet, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit ja yritysten hallintoon sekä organisaatioon liittyvät tiedot. Myös erityinen työssä hankittu tietotaito tai niin sanottu negatiivinen tieto voivat olla liikesalaisuuksia.

Huomioita ja poikkeuksia

Toisin kuin immateriaalioikeuksien (tekijänoikeus, tavaramerkki, patentti) haltija, liikesalaisuuden laillinen haltija ei saa yksinoikeutta käyttää liikesalaisuutta tai kieltää muita käyttämästä tietoa, vaan sama liikesalaisuus voi olla samalla tai eri oikeusperusteella usean eri tahon hallussa.

Liikesalaisuuden voi saada laillisesti haltuunsa esimerkiksi itsenäisesti keksimällä tai luomalla tiedon. Lisäksi sallittua on ns. reverse engineering -toiminta, eli toisen liikesalaisuuden selvittäminen havainnoimalla, tutkimalla, purkamalla tai testaamalla sellaista tuotetta tai esinettä, joka on asetettu yleisön saataville tai joka on laillisesti sellaisen tahon hallussa, jolla ei ole velvollisuutta rajoittaa liikesalaisuuden hankkimista. Reverse engineering -toiminta tulisi ottaa huomioon muun muassa yhtiön luovuttaessa tuotteidensa prototyyppejä tai malleja ulkopuoliselle. Reverse engineering -toimintaa voidaan rajoittaa sopimusehdoin.

Oikeussuojakeinot loukkaustilanteessa

Rikosta epäillessä on syytä ryhtyä välittömiin toimiin ja poliisia voidaan pyytää tekemään laite- ja kotietsintä sekä takavarikoida liikesalaisuuksia sisältävää materiaalia väärinkäytöksen jatkumisen estämiseksi. Tyypillisesti asianomistajalta vaaditaan hyvin aktiivista roolia osana esitutkintaa, sillä tieto liikesalaisuuden luonteesta on ainoastaan asianomistajan edustajalla ja esitutkintaviranomainen tarvitsee tukea liikesalaisuustietojen havaitsemiseksi.

Rikotulla osapuolella mahdollisuus saada asia myös riita-asiana markkinaoikeuden arvioitavaksi. Markkinaoikeus voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä tai määrätä vastaajan maksamaan liikesalaisuuden käytöstä käyttökorvauksen. Lisäksi liikesalaisuuden haltija voi vaatia vahingonkorvausta sekä tuomion julkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Lue lisää yhtiöoikeuteen ja riitojen ratkaisuun liittyvistä palveluistamme.