Juristilla vai ilman?

Olen törmännyt urani aikana useita kertoja tilanteeseen, jossa yritys on päättänyt säästää ja tehdä itse sen sijaan, että olisi pyytänyt juristia apuun. Tilanteet ovat usein liittyneet tee se itse -suorituksen jälkeen ilmenneisiin haasteisiin, kuten tulkinnanvaraiseksi jääneestä sopimuksesta aiheutuneeseen erimielisyyteen. Nämä asiat ovat päätyneet pöydälleni siinä vaiheessa, kun maito on jo ns. läikkynyt ja sotku pitäisi siivota.

Havaintojeni mukaan syitä haluun tehdä itse on monenlaisia. Toisinaan syynä on pelko juristin käyttämisestä aiheutuvista kustannuksista, toisinaan taas usko omaan kykyyn hoitaa asia ja tehdä se jopa paremmin. Molemmat syyt ovat omalla tavallaan oikein ja perusteltuja. Suurempi haaste on tietää, milloin parempi ratkaisu on tehdä itse ja milloin soittaa juristille.

Epäsopiva juristi voi olla asiakkaalle sekä kallis että huono. Tämä ei tarkoita, että juristi itsessään olisi erityisen kallis tai huono, vaan että juristin ja asiakaan välinen yhteistyö ei toimi, mikä johtaa edellä todettuun lopputulokseen. Toimivassa yhteistyössä kustannukset eivät ole yhteistyön keskiössä. Olen vuosien mittaan havainnut, että asiakkaani ovat poikkeuksetta minua parempia asiantuntijoita omassa liiketoiminnassaan, kun taas minä olen lähes poikkeuksetta parempi juridiikan asiantuntija. Kun nämä kaksi asiaa yhdistää, syntyy voittava yhdistelmä, jossa lopputulos on parempi kuin yksin tehtynä ja sivutuotteena syntyy molemmille osapuolille hyötyä.

Asiakkaidemme kokema hyöty

Toimistomme teettää vuosittain ulkopuolisen toimijan toimesta asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyssä kysytään normaalien laadullisten ja objektiivisesti arvioitavien kriteerien lisäksi myös asiakkaidemme subjektiivisempia kokemuksia. Yksi näistä kysymyksistä liittyy asiakkaan kokemukseen palvelumme pääasiallisesta hyödystä. Vuodesta toiseen kärkisijoilla on ollut mielenrauha. Ajattelimme ensin, että kyse on virheestä, koska mielenrauha oli sattumalta päätynyt valittavien vaihtoehtojen listalla ensimmäiseksi. Sen siirtäminen listalla alaspäin ei ole kuitenkaan vähentänyt mielenrauhan korostumista asiakkaan kokemasta pääasiallisesta hyödystä.

Tähän liittyy kiehtova ristiriita. Jos yksi merkittävä hyöty palveluiden käyttämisestä on mielenrauha, niin miksi yksikään asiakas haluaisi uhrata mielenrauhansa säästämällä ja tekemällä itse? Yksi mahdollinen selitys on huonosti toimiva juristisuhde. Uskon, että juuri asiakkaan kokema mielenrauha kuvastaa tässä yhteistyösuhteessa vahvaa luottamusta, joka juristin ja asiakkaan välillä vallitsee. Tämä luottamus on paljon syvällisemmällä tasolla, kuin luottaminen ammatilliseen osaamiseen. Se on luottamusta siihen, että yhteistyössä kumpikin osapuoli hoitaa oman osansa ja tekee parhaansa.

Kuuluuko juristi omaan tiimiisi?

Olen saanut matkan varrella seurata useiden asiakkaitteni taivalta varhaisen vaiheen liikeideasta startupiksi ja siitä aina exitiin asti. Olen yhtä lailla nähnyt asiakkaiden taistelun päättymisen konkurssiin ja henkilökohtaiset vaikutukset yrittäjälle, joka menettää unelmansa lisäksi myös omaisuutensa. Molemmat polut ovat raskaita ja opettavaisia, ja taloudellisen lopputuloksen erilaisuudesta huolimatta niissä on paljon yhteistä. Sekä monet tuntemani menestyksekkäästi yrityksensä myyneet että konkurssiin päätyneet yrittäjät ovat perustaneet uusia yhtiöitä, joista on kasvanut menestystarinoita. Molemmissa tapauksissa uuden yrityksen kantavana voimana ovat opit edellisestä yrityksestä, oli se sitten onnistuminen tai epäonnistuminen, ja entuudestaan tuttu tiimi, jonka kanssa asioita on tehty ja koettu.

Ulkopuolinen juristi nähdään harvoin kriittisenä osana menestyksen tekijöitä ja tiimiä, enkä väitä, että näin olisikaan. Väitän kuitenkin, että juristin käyttämättä jättäminen tai huonosti toimiva yhteistyö juristin kanssa lisää epäonnistumisen riskiä. Yhteiskuntamme on kehittynyt yhä enemmän suuntaan, jossa kirjallisen sopimisen rooli korostuu ja vanha ”kättä päälle” -tyyppinen sopiminen muuttuu katoavaksi kansanperinteeksi. Piti tästä kehityssuunnasta tai ei, on vaikea nähdä, etteikö sama suuntaus tulisi jatkumaan. Siksi myös juristi tarvitaan yhä useammin osaksi tiimiä, jos ei sen ytimeen, niin ainakin ulkokehälle.

Kun keskustelen mahdollisen uuden asiakkaan kanssa, pidän tärkeänä sitä, että yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet ja että yhteistyö on mahdollista rakentaa toimivaksi. Tämä vaatii molemminpuolista arvostusta ja avoimuutta heti ensimmäisistä keskusteluista lähtien. Olen ollut juristin ammatissa riittävän pitkään myöntääkseni ujostelematta tietämättömyyteni asiakkaan liiketoiminnasta tai tuotteesta. En ole vielä kohdannut asiakasta, joka ei olisi mielellään kertonut liiketoiminnastaan, tuotteistaan ja vastannut yksinkertaisiin kysymyksiin, kun yhteisenä tavoitteena on rakentaa yhteistyö, jossa juristi ymmärtää oikeasti mitä hänen asiakkaansa tekee. Tämä ymmärrys on tärkeä osa toimivan yhteistyön ja luottamuksen rakentamista, mikä ilmenee parhaimmillaan asiakkaan kokemana mielenrauhana.

Koska juristi on nykyajan liiketoiminnassa ns. välttämätön paha, on vaikea välttyä kustannuksilta, joita juristin käyttämisestä aiheutuu. Joskus näiden kustannusten välttäminen voi olla perusteltua, kuten esimerkiksi alkuvaiheen startupissa, jossa eletään konkreettisesti kädestä suuhun ja virheet tapahtuvat sen verran pienessä mittakaavassa, että ne ehtii korjata myöhemminkin. Toisinaan taas itse tekeminen voi tuoda lyhytaikaista säästöä, mutta samalla pitkäaikaisen päänvaivan vielä suuremman hintalapun kanssa. Jos syy olla käyttämättä juristia on taloudellinen, kannattaa juristin kanssa keskustella avoimesti tilanteesta ja miettiä vaihtoehtoja, jossa taloudelliset rajoitteet huomioiden asia hoidetaan yhdessä. Pitkään yhteistyöhön liittyy joskus myös vastoinkäymisiä, joissa vaaditaan joustavuutta molemmin puolin. Jos taas syynä on kokemus juristin käyttämisen hyödyttömyydestä, kannattaa miettiä tarkkaan yhteistyön toimivuutta ja molemminpuolisen luottamuksen tasoa.

Ylitämme asiakkaidemme odotukset

Usein unohtuu, että asiantuntijuuden leimasta huolimatta myös juristin työ on palveluammatti. Korkea koulutus ja asianajajan arvonimi antavat muodollisen pätevyyden hoitaa vaativiakin toimeksiantoja, mutta eivät tuo automaattisesti arvoa asiakkaalle. Arvo täytyy ansaita ja luoda. Teimme toimistossamme joitakin vuosia sitten töitä vision, mission ja arvojen määrittämiseksi. Pitkien keskusteluiden päätteeksi, visioksemme muodostui kaikessa yksinkertaisuudessaan ”Ylitämme asiakkaidemme odotukset joka päivä.” Ajattelimme ensin, että tällainen julistus on liian kliseinen. Lopulta tykästyimme ajatukseen siitä, että tämä on meidän ”pohjantähtemme”, jota kohti on helppo suunnistaa. Tavoite on korkealla ja joinakin päivinä tai joissakin asioissa saatamme epäonnistua, mutta niin kauan, kun saavutamme tavoitteemme useimpina päivinä ja useimmissa asioissa, meillä menee hyvin ja asiakkaamme kokevat mielenrauhaa.

Parhaat juristit pystyvät tuottamaan asiakkailleen mielenrauhaa. Jos tätä mielenrauhaa ei ole asiakkaalla, ei sitä ole juristillakaan, eikä yhteistyö ole todennäköisesti toimivaa ja mielekästä. Kyse ei yleensä ole juristin osaamisesta tai sen puuttumisesta, vaan osapuolten välisen yhteistyön toimimattomuudesta. Pahimmillaan tämä johtaa tee se itse -ajattelun yleistymiseen, millä saatetaan saavuttaa lyhytaikaisia säästöjä ottamalla pidemmällä aikavälillä tarpeettomia ja tuntemattomia riskejä asiaa edes tiedostamatta.

Hyvin toimiva yhteistyö on palkitseva, hauska, molempia osapuolia hyödyttävä ja taloudellisesti terveellä pohjalla. Samalla se on myös tehokas. Kun juristi tuntee asiakkaansa, on kommunikointi ja toimeksiantojen toteuttaminen mutkatonta. Juristia käytetään automaattisesti oikeisiin asioihin ja tarvittaessa varmistetaan onko kyseessä juristin apua vaativa vai tee se itse -asia. Kun asiakas tuntee juristinsa, yhteistyöhön ei myöskään liity pelkoa sattumanvaraisesti määräytyvästä laskun loppusummasta tai juristin sitoutumisesta asiakkaaseen. Tämä lienee sitä mielenrauhaa.

Tutustu yhtiöoikeuteen ja yrityskauppoihin liittyviin palveluihimme.