Nordia Law

Vaikka hallituksen varajäseniä valitaan yhä harvemmin nykypäivän osakeyhtiöissä, jotkut omistajat edellyttävät yhä varajäsenten valintaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme hallituksen varajäsenen oikeudellista vastuuta ja sen eroja hallituksen varsinaisen jäsenen vastuuseen. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, varajäsenen valinta on pakollista.

Osakeyhtiön varsinaisen jäsenen vastuu alkaa hetkestä, kun hänet valitaan hallitukseen yhtiökokouksessa ja hänen toimikautensa alkaa. Uuden varsinaisen jäsenen vastuu kehittyy asteittain, sillä ei voi edellyttää, että hänellä olisi heti täysi tietämys yrityksen asioista. Vastuun alkamiseen vaikuttavat olennaisesti perehdyttäminen ja perehtyminen. Hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä on periaatteessa samanlainen vastuu kokouksista, joissa ovat olleet päättämässä asioista.

Hallituksen uudella varsinaisella jäsenellä ei ole vastuuta aikaisemmin tehtyjen päätösten seurauksista. Sen sijaan vastuuta voi syntyä, jos aiemmin tehdyt päätökset ovat olleet virheellisiä ja niitä olisi pitänyt muuttaa uuden jäsenen kaudella. Myös passiivisuus hallituksen jäsenenä voi johtaa vastuuseen.

Hallituksen uusi varajäsen ei ole samassa asemassa kuin uusi varsinaisen jäsen. Hän ei kanna vastuuta päätöksistä, jotka on tehty ennen hänen osallistumistaan kokoukseen hallituksen varsinaisen jäsenen roolissa. Varajäsenellä ei ole velvollisuutta eikä myöskään oikeutta toimia hallituksen jäsenenä silloin, kun häntä ei ole kutsuttu kokoukseen korvaamaan poissaolevaa varsinaista jäsentä.

Vaikka varajäsenellä olisi samansuuruinen kokouspalkkio kuin varsinaisilla jäsenillä, ei ole täysin selvää, pitäisikö hänen osallistua kokouksiin samalla intensiteetillä – siis silloin, kun hän hoitaa varsinaisen jäsenen tehtäviä. Ohjeena voidaan kuitenkin pitää, että myös varajäsenen on toimittava huolellisesti ja aktiivisesti, riippuen tietysti tehtävien vaatimuksista.

Kun tarkastellaan osakeyhtiön hallituksen jäsenten vastuuta, on yleensä aina olemassa taho, jolla on oikeus vaatia vahingonkorvausta. Korvausvaatimuksen esittäjä voi olla lähipiirissä, kuten yhtiö itse tai osakkaat. Useimmiten kyse on kuitenkin ulkopuolisesta, joka on kärsinyt vahinkoa, ja yleisimmin velkojasta tai velkojan edustajasta. Verottaja ja eläkevakuutusyhtiöt ovat usein esimerkkejä tällaisista velkojista, jotka eivät epäröi perinnässään. Toisinaan, erityisesti rikosoikeudellisten vahingonkorvaustapausten yhteydessä, korvausta voi vaatia myös virallinen syyttäjä ja asianomistaja.

Kun kyseessä on osakeyhtiö, yhtiö on ensisijaisesti vastuussa ulkopuolisille, ja hallituksen jäsenen vastuun toteutuminen vaatii erityisiä perusteita. Poikkeus on tilanne, jossa on vakavasti rikottu lakia.

Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan yhtiölle vahingon, jonka hän on tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut yhtiölle. Sama pätee tilanteisiin, joissa osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä on rikottu, ja tästä aiheutuu vahinkoa osakkeenomistajille tai muille osallisille. Tämä vastuu koskee myös hallituksen varajäsentä, kun hän toimii hallituksen jäsenen roolissa.

Vahingonkorvausvelvollisuus muulle kuin yhtiölle edellyttää yleensä lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomista. Erilaisia tulkintoja voi esiintyä siitä, mitkä lait voidaan rinnastaa osakeyhtiölakiin, kuten kirjanpitolaki, tilintarkastuslaki ja arvopaperimarkkinalaki.

Hallituksen jäsen voi olla vastuussa myös sellaisesta vahingosta, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle toimiessaan esteellisyyssääntöjen vastaisesti.

Hallituksen jäsenten toimintaa arvioidaan objektiivisen huolellisuusvelvoitteen perusteella, eli käytännössä arvioidaan, miten huolellinen toinen henkilö olisi toiminut samassa tilanteessa. Samaa periaatetta sovelletaan myös hallituksen varajäseneen rajoituksin, jotka on mainittu aiemmin.

Hallituksen jäsenen poissaolo kokouksesta voi vapauttaa hänet vastuusta kokouksessa tehdyistä päätöksistä, ellei poissaoloa käytetä vastuun välttelyyn ja sille on asiallinen syy. Poissaololle on oltava hyväksyttävä syy. Jos varajäsen ei saavu kokoukseen tilanteessa, jossa hänen pitäisi olla, hän voi olla vastuussa.

Osallistuminen päätöksentekoon ja tosiasiallisen vaikutusvallan käyttö voivat myös aiheuttaa vastuuta, virallisesta asemastaan riippumatta.

Äänestäminen päätösehdotusta vastaan yleensä vapauttaa hallituksen jäsenen vastuusta. Vakavissa tilanteissa vaaditaan kuitenkin muita aktiivisia toimia päätöstä vastaan ja vahingon minimoimiseksi, jotta hallituksen jäsen välttää vahingonkorvausvastuun. Lisäksi on suositeltavaa, että kokouspöytäkirjaan kirjataan päätöstä vastustaneen eriävä mielipide, mikä on oikeutettu pyyntö. Sama periaate koskee myös varajäsentä.  Äänestystä on vaadittava ja se tulos on myös syytä kirjata, jos jäsen on eri mieltä kuin muut hallituksen jäsenet.

Hallituksen jäsenellä on aina velvollisuus toimia aktiivisesti. Jälkikäteinen hyväksyntä tai passiivisuus voivat johtaa vastuuseen. Tämä koskee varajäsentä erityisesti kokouksissa, joissa hän osallistuu jäsenen roolissa, ja niihin liittyvissä asioissa rajoitetusti.

Lue lisää yhtiöoikeuteen liittyvistä palveluistamme.