Yhdistyksen kokousmenettelyjen oikeellisuus
Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen: Yhdistyslain ja sääntöjen noudattaminen varmistaa kokouksen päätösten pätevyyden
Yhdistyksen kokoukset on tärkeää kutsua koolle tarkasti sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti – kuten tässä artikkelissa käsiteltävä tapaus osoittaa. Neljä yksityishenkilöä kääntyi Nordian puoleen jätettyään Helsingin käräjäoikeudelle yhdistyksen kokouksia koskevan moitekanteen, koska he huomasivat tarvitsevansa oikeudellista apua prosessin edetessä.
Tapauksessa yhdistyksen hallituksena esiintyi kaksi eri kokouksissa ja menettelyissä valittua hallitusta. Päämiesteni edustama hallitus oli valittu kokouksessa, joka oli kutsuttu koolle yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti. Toinen hallitus oli puolestaan valittu yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain vastaisesti koolle kutsutussa yhdistyksen kokouksessa.
Tilannetta mutkisti se, että hallitus, johon päämieheni oli valittu laillisesti pidetyssä yhdistyksen kokouksessa jo toistamiseen, ei enää ollut merkittynä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisteriin. Rekisterissä oli sen sijaan sääntöjen ja yhdistyslain vastaisessa yhdistyksen kokouksessa valittu hallitus, eikä PRH suostunut muuttamaan merkintää ilman tuomioistuimen ratkaisua siitä, mikä hallitus oli oikea. Osapuolet eivät siis voineet ratkaista asiaa sopimalla.
Käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio
Helsingin käräjäoikeuden 27.6.2025 antaman ja lainvoimaiseksi jääneen tuomion perusteella em. päämieheni ja muut asianomaiset palautettiin hallituksen jäseniksi myös PRH:n yhdistysrekisteriin. Yhdistysrekisteriin tilapäisesti ja laittoman kokouksen perusteella merkitty hallitus ei ollut missään vaiheessa laillinen, eikä sen tekemiä päätöksiä voitu pitää yhdistystä sitovina.
Helsingin käräjäoikeuden 27.6.2025 antaman ja lainvoimaiseksi jääneen tuomion (L 706/2024/13726) tuomiolauselmassa todetaan muun muassa seuraavaa:
”X ry:n yhdistyksen kokous 28.11.2024 ja kaikki sen päätökset julistetaan pätemättömiksi.
X ry:n yhdistyksen kokoukset 4.1.2025, 5.4.2025 ja 2.5.2025 ja kaikki sen päätökset julistetaan mitättömiksi.
X ry velvoitetaan korvaamaan:
– N.N1.:n oikeudenkäyntikulut 7.080,07 euroa ja asianosaiskulut 558,90 euroa
– N.N2.:n oikeudenkäyntikulut 7.080,07 euroa
– N.N3.:n asianosaiskulut 530 euroa
– N.N1.:n oikeudenkäyntikulut 7.080,07 euroa ja asianosaiskulut 528,80 euroa
kaikki määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä kuin ratkaisu asiassa on annettu.”
Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että kokouksen puheenjohtajalla ei olisi ollut oikeutta kutsua jatkokokousta koolle. Jatkokokouksen, kuten kokouksen ylipäänsä, koolle kutsumisesta päättää yhdistyksen hallitus taikka yhdistyksen kokous, vaikka tästä ei ole erikseen määrätty yhdistyslaissa. Tällöin kokouskutsu tulee lähettää kaikille jäsenille. Kokous voidaan toki keskeyttää esimerkiksi ruokatauon ajaksi, mutta tässä tapauksessa kokous ei ollut tehnyt päätöstä jatkokokouksen koolle kutsumisesta.
Muita väitetyn jatkokokouksen pätemättömyyteen johtaneita seikkoja olivat ne, että kokoukseen ei ollut kutsuttu kaikkia yhdistyksen jäseniä, vaan kutsu oli lähetetty ainoastaan 28.11.2024 pidettyyn kokoukseen osallistuneille. Lisäksi kokous oli kutsuttu koolle lyhyemmällä kutsuajalla kuin säännöissä edellytetään.
Päämiesteni tavoitteena oli yksinomaan se, että lainvastaisesti pidetyt yhdistyksen kokoukset todettaisiin pätemättömiksi ja mitättömiksi sekä että heidän asemansa yhdistyksen laillisena hallituksena vahvistettaisiin.
Lainvoimaiseksi jääneen tuomion seurauksena kaikki lainvastaisesti valitun hallituksen tekemät päätökset kumoutuivat. Samalla kumoutuivat myös neljän moitekanteessa käsitellyn yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset, mukaan lukien päämiesteni erottamiset.
Yhdistyslain säännökset
Yhdistyslain 20 §:n mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous näin päättää, hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Yhdistyslain 24 §:n mukaan yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle sääntöjen edellyttämällä tavalla. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus.
Yhdistyslain 32 § sisältää vastaavat määräykset kokouskutsun toimittamisesta ja sen sisällöstä.
Yhdistyslain 33 §:n mukaan yhdistyksen päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdistyksen jäsen, hallitus, hallituksen jäsen tai muu asianomainen, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen mitättömyyden vahvistamiseksi.
Yhdistyslain 39 §:n mukaan hallituksen jäsen, toiminnantarkastaja tai muu yhdistyksen hallintoa hoitava henkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu rikkomalla lakia tai yhdistyksen sääntöjä yhdistyksen jäsenelle tai muulle taholle.
Ainakaan toistaiseksi ei ole tiedossa, että lainvastaisen kokouksen koolle kutsunut yhdistyksen kokouksen puheenjohtaja tai väitetyn hallituksen jäsenet olisivat korvanneet yhdistykselle aiheutunutta vahinkoa, kuten yhdistyksen maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja puheena olevaa laittomasti koolle kutsuttujen yhdistyksenkokousten pätemättömiksi koskeneessa asiassa.
Tämä korostaa entisestään sitä, kuinka tärkeää on kutsua kokoukset koolle täsmällisesti sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti. Huolellinen menettely ehkäisee paitsi päätösten mitättömyyden myös yhdistyksen ja sen jäsenten kannalta merkittävät taloudelliset ja hallinnolliset seuraamukset.
Read more about our services for Non-Governmental Organizations.
