Tekijänoikeuslain uudistus
Some-alustojen vastuu palveluun tallennetusta sisällöstä lisääntyy
Hallitus on esittänyt eduskunnalle tekijänoikeuslain (404/1961) ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) muuttamista. Lakimuutoksilla pantaisiin täytäntöön jo vuonna 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla ((EU) 2019/790). Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Direktiivin artikloista yksi eniten keskustelua herättäneistä on artikla 17. Sen mukaan verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajan on hankittava tekijänoikeudenhaltijoilta lupa, kun se antaa yleisölle pääsyn käyttäjien palveluun lataamiin tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin. Tyypillisimmin kyse on sosiaalisen median alustalle, kuten Instagramiin tai YouTubeen, ladatun videon taustalla soivasta tekijänoikeudenalaisesta musiikista.
Artikla on ehdotettu saatettavaksi voimaan uudella tekijänoikeuslain pykälällä 55 b. Pykälän mukaan palveluntarjoajan tulee saada tekijöiden lupa, jos teoksia tallennetaan palveluntarjoajan palveluun ja palveluntarjoaja välittää ne yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada ne käyttöönsä itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana. Tekijänoikeuslakiin ehdotettu muutos siirtäisi vastuuta hankkia tekijänoikeudenhaltijan lupa teoksen käyttöön palvelun käyttäjältä palveluntarjoajalle. Nykyinen tekijänoikeuslain pääsääntö säilyisi samana eli teoksen käyttöön tarvitaan tekijän lupa.
Uuden, ehdotetun 55 c pykälän mukaan, jos lupaa ei ole saatu tai myönnetty, on palveluntarjoaja vastuussa suojattujen teosten välittämisestä yleisölle. Palveluntarjoaja voi kuitenkin vapautua tästä vastuusta, jos se osoittaa, että se on toiminut parhaansa mukaan
- saadakseen luvan tekijänoikeudenhaltijalta,
- varmistaakseen, ettei teos ole yleisön saatavissa,
- estääkseen teoksen saannin palvelusta tai poistaakseen teoksen palvelusta ja
- estääkseen teoksen tulevat tallentamiset palveluun.
Edellytyksistä merkittävin ja vaativin toteuttaa on teoksen tulevien tallentamisten estäminen. Vastuusta vapautumisen edellytykset koskevat teoksia, joista tekijä on antanut palveluntarjoajalle merkitykselliset ja tarvittavat tiedot. Näillä tarkoitetaan tietoja, joita käyttäen palveluntarjoaja voi eston toteuttaa, esimerkiksi teosta digitaalisessa muodossa sellaisenaan. Teoksen tunnistamiseksi riittää myös metadata, jonka avulla teos ja tekijä ovat tunnistettavissa. Tavoitteena on, että palveluntarjoajat huolehtivat yhteistyössä tekijöiden kanssa luvattomien sisältöjen poistamisesta.
Palveluntarjoajan vastuusta vapautumisen edellytyksiä arvioitaessa, otetaan suhteellisuusperiaatteen mukaan huomioon ainakin palveluntarjoajan palvelun tyyppi, yleisö ja koko sekä palvelun käyttäjien palveluun tallentamien teosten tyyppi ja teoksiin pääsyn estoon soveltuvien ja tehokkaiden keinojen saatavuus ja niistä aiheutuva kustannus palveluntarjoajalle. Esimerkiksi suuremmilta palveluntarjoajilta voidaan edellyttää merkittävämpiä toimia kuin pieniltä palveluntarjoajilta. Myös työkalujen, joilla palvelussa olevaa sisältöä voidaan tunnistaa ja suodattaa, kehittyminen ja saatavuus vaikuttavat siihen, minkälaisia toimia palveluntarjoajilta voidaan vaatia.
Pienempien ja uusien palveluntarjoajien, joiden palvelut ovat olleet saatavilla alle kolmen vuoden ajan, joiden vuosiliikevaihto on alle kymmenen miljoonaa euroa ja joiden keskimääräinen kuukausittainen yksittäisten kävijöiden lukumäärä ei ylitä viittä miljoonaa, osalta riittää, että ne ovat toimineet parhaansa mukaan saadakseen luvan tekijänoikeudenhaltijalta ja estääkseen teoksen saannin palvelusta tai poistaakseen sen palvelustaan. Toisin sanoen uusilta pieniltä palveluntarjoajilta ei edellytetä teosten tulevien tallentamisten estämistä.
Jos palveluntarjoaja hankkii tekijänoikeudenhaltijalta luvan, tulee luvan käsittää kaikkien palvelun ei-kaupallisten eli tavallisten käyttäjien toimet. Sen sijaan palvelun käyttäjän, joka toimii ansiotarkoituksessa tai jonka toiminta tuottaa merkittäviä tuloja, vastaa itse omasta toiminnastaan ja tämän on hankittava itse tarvittavat luvat tekijöiltä tai oikeuksien hallinnointiorganisaatioilta palveluntarjoajan sijaan. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, minkälainen palvelun käyttäjän toiminta katsotaan ansiotarkoituksessa toimimiseksi ja kuinka suuria tuloja toiminnan tulee tuottaa, jotta käyttäjän katsottaisiin toimivan kaupallisessa tarkoituksessa. Selvää on kuitenkin, että ammatikseen tubettavien, striimaavien tai muuta sisältöä sosiaalisen median alustoilla tuottavien joukko kasvaa alati.
Tekijänoikeuslain uudistus vahvistaa tekijänoikeudenhaltijoiden asemaa ja lisää sosiaalisen median alustojen vastuuta palveluihin tallennetusta sisällöstä. Uudistuksesta seurannee, että palveluntarjoajat ja tekijänoikeusjärjestöt pyrkivät enenevissä määrin käymään neuvotteluja ja pääsemään sopimukseen tekijänoikeudenalaisen teosten käytöstä. Mielenkiintoista on myös seurata, minkälainen toiminta katsotaan lopulta riittäväksi vastuusta vapautumisen edellytysten täyttämiseen erityisesti teosten tulevien tallentamisten estämisen osalta. Merkittävimmillään edellytyksen täyttäminen voisi edellyttää kaiken palveluun ladattavan materiaalin valvomista.
Tutustu immateriaalioikeuden palveluihimme.
