Nordia News

Sijoituskierros ja kasvu Pohjoismaissa vaativat samaa juridista pohjatyötä

By Annamari Männikkö and Malin Johansson
Julkaistu: 16.11.2026 | Posted in Ajankohtaista , Asiakastarinat , Tapahtumat

Sijoituskierros ja kasvu Pohjoismaissa vaativat samaa juridista pohjatyötä

Slush 2026 -tapahtuman alla tarkastelemme, mitä startup-yritysten ja sijoittajien tulisi ottaa huomioon, kun liiketoimintaa laajennetaan Ruotsiin, Suomeen, Norjaan ja Tanskaan.

Kasvuyrityksille kansainvälistyminen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen kulkevat usein käsi kädessä. Uusille markkinoille laajentuminen vaatii pääomaa, ja uskottava kasvustrategia tekee yrityksestä houkuttelevamman sijoittajien silmissä. Kun huomio keskittyy rahoituksen hankkimiseen ja uusien asiakkaiden löytämiseen, juridiset näkökulmat voivat helposti jäädä ajatuksissa taka-alalle.

Monille pohjoismaisille startup-yrityksille naapurimaiden markkinat ovat luonteva seuraava askel. Etäisyydet ovat lyhyitä ja yrityskulttuurit samankaltaisia, mutta Ruotsilla, Suomella, Norjalla ja Tanskalla on silti kullakin oma lainsäädäntönsä. Yhdessä maassa toimiva liiketoimintamalli ei aina ole suoraan siirrettävissä toiseen maahan.

Hyvä uutinen on, että sijoituskierrokseen valmistautuminen helpottaa usein myös laajentumista uusille markkinoille. Sekä sijoittajat että uudet markkinat testaavat samoja asioita: omistaako yritys teknologiansa, tukevatko sen keskeiset sopimukset liiketoimintamallia ja onko tulevan kasvun tiellä esteitä. Nämä kysymykset kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen kuin sijoittaja ryhtyy tarkastamaan yrityksen taustoja ja asiakirjoja eli aloittaa due diligence -tarkastuksen.

Omistaako yritys sen, mihin sen arvo perustuu?

Immateriaalioikeuksien omistus ei aina ole niin yksiselitteistä kuin miltä se näyttää. Monien teknologiayritysten arvosta merkittävä osa piilee ohjelmistoissa, datassa, brändeissä ja osaamisessa. Ohjelmistot ovat hyvä esimerkki: sekä Suomen että Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännössä säädetään, että työntekijän työtehtäviensä yhteydessä luoman tietokoneohjelman tekijänoikeudet siirtyvät yleensä työnantajalle. Sama ei koske ulkopuolisia konsultteja eikä yleensä myöskään perustajia, jotka eivät ole yrityksen palveluksessa. Oikeudet heidän työnsä tuloksiin kannattaa siirtää yritykselle kirjallisella sopimuksella, sillä muuten omistusoikeus voi jäädä epäselväksi.

Myös muiden kehittämän teknologian käyttöehdot on syytä tuntea. Avoimen lähdekoodin komponentit, ulkoiset tietokannat ja muu kolmannen osapuolen kehittämä teknologia voivat olla tuotteen kannalta olennaisia, ja niiden lisenssi- ja käyttöehdot tulisi selvittää ennen kuin sijoittaja alkaa kysellä niistä. Hyödyllinen käytännön testi on se, pystyykö yritys jo tänään osoittamaan, että sillä on tarvittavat oikeudet ydintuotteeseensa.

Kestävätkö sopimukset yrityksen kasvun?

Ensimmäisille viidelle asiakkaalle sopiva sopimus ei välttämättä palvele seuraavia viittäkymmentä tai toimi toisessa maassa. Ennen laajentumista kannattaa arvioida, tukevatko sopimukset myös kasvavaa liiketoimintaa. Onko vastuista, aineettomista oikeuksista ja datasta sovittu riittävän selkeästi? Voiko samaa sopimusmallia käyttää eri Pohjoismaissa, kun siihen tehdään tarvittavat maakohtaiset muutokset?

Omistajanvaihdoksia ja sopimusten siirtämistä koskevat ehdot jäävät usein huomiotta. Tärkeissä asiakas- ja toimittajasopimuksissa voi olla ehtoja, jotka rajoittavat niiden siirtämistä yrityskaupan tai uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Myös riippuvuus yksittäisistä kumppaneista voi herättää sijoittajassa kysymyksiä.

Ovatko yrityksen omistus, päätökset ja asiakirjat ajan tasalla?

Pienetkin aiemmat puutteet voivat nousta merkittäviksi kysymyksiksi due diligence -prosessissa. Kun uusia osakkeenomistajia tulee mukaan, työntekijöille tarjotaan kannustimia ja perustajien roolit muuttuvat, yrityksen asiakirjojen on pysyttävä mukana. Ennen ulkopuolisen rahoituksen hankkimista kannattaa tarkistaa, että osakasluettelo, optiojärjestelyt ja osakassopimukset vastaavat todellisuutta. Myös keskeisten päätösten on oltava asianmukaisesti tehtyjä ja kirjattuja. Lisäksi on tarkistettava, voiko uusi sijoitus tai myöhempi yrityskauppa tai muu sijoittajien irtautuminen antaa jollekulle oikeuksia, joiden toteutumiseen yritys ei ole varautunut. Näiden asioiden huolellinen hoitaminen ei ehkä itsessään vauhdita kasvua, mutta niiden laiminlyönti voi hidastaa sitä.

Missä yhteinen malli toimii, missä tarvitaan maakohtaisia ratkaisuja?

Pohjoismaat ovat keskenään samankaltaisia, mutta niillä on kullakin oma lainsäädäntönsä. Ruotsi, Suomi ja Tanska ovat EU:n jäsenvaltioita, kun taas Norja osallistuu EU:n sisämarkkinoihin Euroopan talousalueesta tehdyn ETA-sopimuksen kautta. Sääntely on siksi monilta osin yhtenäistä, mutta kasvuyrityksille tärkeissä kysymyksissä on edelleen kansallisia eroja.

Olennaista on erottaa, mikä voi olla yhteistä ja mikä vaatii maakohtaisia ratkaisuja. Liiketoiminnan ydin, aineettomien oikeuksien suojaamista ja hyödyntämistä koskeva strategia sekä konsernin yhteiset käytännöt voidaan usein suunnitella koko Pohjolaa varten. Työsuhteissa, yhtiön päätöksenteossa ja asiakirjoissa, verotuksessa, kuluttajasopimusten ehdoissa ja toimialakohtaisissa vaatimuksissa on sen sijaan yleensä huomioitava kunkin maan säännöt. Edellä mainitut ohjelmistojen tekijänoikeudet havainnollistavat tätä: pääperiaate on Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen, mutta yksityiskohdat ja poikkeukset on tarkistettava erikseen. Kasvua tukevan pohjoismaisen toimintamallin rakentaminen ei tarkoita, että neljää maata voisi kohdella lainsäädännöltään samanlaisina. Kun tämän eron tunnistaa ajoissa, säästyy myöhemmin aikaa ja neuvotteluja.

Rakenna yritystä, jollaiseksi haluat sen kasvavan

Sijoituskierrokseen valmistautumista ja rajat ylittävän kasvun suunnittelua ei tulisi pitää erillisinä prosesseina. Molemmissa rakennetaan yritystä, jonka sopimukset, oikeudet ja päätöksenteko tukevat kasvua sen sijaan, että ne jarruttaisivat sitä. Jos perustajien tavoitteet ulottuvat kotimarkkinoita pidemmälle, pelkkä valmius lähteä Suomeen, Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan ei siis riitä. Olennaista on rakentaa yritys, joka pystyy kasvamaan yli rajojen.

Tule tapaamaan meitä Slush 2026 -tapahtumaan

Nordian osakkaat Annamari Männikkö (Suomi) ja Malin Johansson (Ruotsi) ovat paikalla Slush-tapahtumassa Helsingissä torstaina 19. marraskuuta 2026. Jos olet valmistautumassa sijoituskierrokseen, harkitset laajentumista toiselle pohjoismaiselle markkinalle tai pohdit yrityksesi seuraavaa kehitysvaihetta, varaa tapaaminen kanssamme Slush-sovelluksen kautta tai tule vain tervehtimään meitä.

 


Ota yhteyttä

Annamari Männikkö
Asianajaja, Osakas, Helsinki annamari.mannikko@nordialaw.com +358 40 164 8989
Malin Johansson
Osakas, Göteborg malin.johansson@nordialaw.com +46 723 73 47 43

Aiheeseen liittyvää